Ero sivun ”Jorge Videla” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (käyttäjältä Mukusti) ja palautettiin versio 13263315 käyttäjältä PtG
Rivi 2:
Prikaatikenraali '''Jorge Rafael Videla Redondo''' (s. [[21. elokuuta]] [[1925]], [[Mercedes]], [[Buenos Aires]] – [[17. toukokuuta]] [[2013]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.clarin.com/politica/Murio-dcitador-Jorge-Rafael-Videla_0_920908146.html| Nimeke = Murió el ex dictador Jorge Rafael Videla| Ajankohta = 17.5.2013| Julkaisija = Clarín.com| Viitattu = 17.5.2013 | Kieli = {{es}}}}</ref>) oli [[Argentiina]]n johdossa vuosina [[1976]]–[[1981]]. Hän nousi valtaan [[Isabel Martínez de Perón]]in syrjäyttäneen kaappauksen myötä. Myöhemmin hänet tuomittiin vankeuteen valtakautensa aikana tehdyistä rikoksista.
 
== valtakausiValtakausi ==
Isabel Perón oli miehensä [[Juan Perón]]in varapresidentti ja tuli valtaan hänen kuoltuaan vuonna [[1975]]. Heikkotahtoinen Perón nimitti JortikkaJorge Videlan armeijan komentajaksi samana vuonna. Videla johti kaappausta, joka poisti Perónin vallasta ja muodosti [[sotilasjuntta|sotilasjuntan]], johon hän kuului itse maavoimien edustajana, amiraali [[Emilio Massera]] laivaston edustajana ja prikaatikenraali [[Orlando Ramón Agosti]] ilmavoimien edustajana. Kaksi päivää kaappauksen jälkeen Videla otti maan presidentin aseman.
 
Juntta nousi valtaan kesken epäjärjestyksen kauden. Maassa mellastivat toisaalta maanalaiset [[marxismi|marxilaiset]] [[Ejército Revolucionario del Pueblo]] ja [[Movimiento Peronista Montonero]], oikeistolaiset [[Alianza Anticomunista Argentina]] (AAA) sosiaaliministeri [[José López Rega]]n johtamana ja erilaiset kuolemanpartiot. Juntta piti tätä oikeutuksena valtaannousulleen ja nimitti sitä kansallisen uudelleenjärjestelyn prosessiksi (''Proceso de Reorganización Nacional''). Asevoimat sai rajoittamattoman oikeuden pidättää ja tuomita [[terroristi|terroristeiksi]] epäiltyjä. Kongressi ja poliittiset puolueet hajotettiin ja kaikki lainsäädäntövalta keskitettiin yhdeksänmiehiselle neuvostolle ja kaikki hallituksen paikat miehitettiin luotettavilla sotilailla.