Ero sivun ”Vaaran vuodet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kartasto (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 13262809, jonka teki 188.238.88.72 (keskustelu)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Porkkalan_vuokra-alueen_kartta.jpg|right|250px|thumb|Moskovan välirauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Porkkalan vuokra-alueen rajoista.]]
'''Vaaran vuodet''' -nimitystätermiä on käytetty Suomessa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehityksen tai [[kommunisti]]en vallankaappauksen kautta. Pelkoa aiheuttivat tuolloin monet [[välirauha]]n ehdot sekä sisä- ja ulkopolitiikan tapahtumat. Uhka liittyi [[Kylmä sota|kylmän sodan]] alkuvaiheeseen, jolloin Neuvostoliitto tiivisti otettaan ja kommunistiset puolueet nousivat yksinvaltaan muissa [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] maissa. Sodan päättymisestä 1944 alkaneden vaaran vuosien on katsottu jatkuneen vielä vuonna 1947 solmitun [[Pariisin rauha (1947)|lopullisen rauhansopimuksen]] ja sitä seuranneen [[valvontakomissio]]n maasta lähdön jälkeen ja päättyneen 1948 tai 1949.
 
[[Antikommunismi|Antikommunistista]] näkemystä edustava termi "Vaaran vuodet" sai alkunsa [[Lauri Hyvämäki|Lauri Hyvämäen]] vuonna 1954 julkaisemasta kirjasta ''Vaaran vuodet 1944-1948''<ref>Hannu Rautkallio, Paasikivi vai Kekkonen. Suomi lännestä nähtynä 1945–1956, s. 9. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-309-314-X</ref>.
Rivi 10:
 
Rauhanehdoissa vapautettiin kommunististen puolueiden toiminta, mikä vaikutti sisäpoliittiseen tilanteeseen. Kommunistien liittolaisineen perustama [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]] (SKDL) sai [[Eduskuntavaalit 1945|kevään 1945 eduskuntavaaleissa]] 49 paikkaa ja [[Paasikiven III hallitus|uuteen hallitukseen]] 6 ministeriä. Suomen [[sisäministeri]]ksi tuli [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistiseen Puolueeseen]] (SKP) kuulunut [[Yrjö Leino]] ja pian kommunistit valtasivat valtiollisen poliisin, jolloin syntyi niin sanottu [[Punainen Valpo]]. Sosiaalidemokraattien ehdokaslistoilta valittujen [[Sylvi-Kyllikki Kilpi|Sylvi-Kyllikki Kilven]] ja [[Atos Wirtanen|Atos Wirtasen]] siirryttyä syksyllä 1946 SKDL:n ryhmään muodostui siitä eduskunnan suurin. Varsinkin vuonna 1948 velloivat useat huhupuheet kommunistien vallankaappaussuunnitelmista, joiden olemassaoloa ei kuitenkaan ole kyetty varmasti todistamaan.
Al
 
Keväällä 1948 Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]], mikä stabiloi Suomen ja Neuvostoliiton välejä. [[Eduskuntavaalit 1948|Kesän 1948 eduskuntavaaleissa]] SKDL kärsi vaalitappion ja se pudotettiin pois uudesta hallituksesta.