Ero sivun ”Rauta(II)sulfidi” versioiden välillä

kemiallinen yhdiste
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kemian alkeisoppikirjojen vakioesimerkki siitä, mikä ero on seoksella ja kemiallisella yhdisteellä
(ei mitään eroa)

Versio 17. toukokuuta 2013 kello 11.03

Rauta(II)sulfidi, ferrosulfidi eli rikkirauta (FeS) on raudan ja rikin muodostama kemiallinen yhdiste. Se on tumman­harmaa tai musta metallikiiltoinen, kiinteä ja kiteinen aine, jonka tiheys on 4,74 g/cm3 ja sulamispiste noin 1193...1199 °C. [1]

Rauta(II)sulfidi
[[Tiedosto:|275px|]]
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
Muut nimet Ferrosulfidi, rikkirauta
CAS-numero 1317-37-9
PubChem CID 14828
SMILES [Fe+2].[S-2]
Ominaisuudet
Molekyylikaava FeS
Moolimassa 87,910 g/mol
Ulkomuoto musta kiinteä aine
Sulamispiste 1194 °C (1467 K)
Kiehumispiste °C ( K)
Tiheys 4,84 g/cm3
Liukoisuus veteen liukenematon

Rauta(II)sulfidi ei liukene veteen, mutta se liukenee happoihin ja reagoi niiden kanssa rikkivetyä (H2S) vapauttaen.

Rauta(II)sulfidia esiintyy luonnossa troiliittina pääasiassa meteoriiteissa.[2] Myös magneettikiisu muistuttaa sitä koostumukseltaan, mutta sen kiderakenteesta puuttuu rauta-atomeja.[3] Keinotekoisesti sitä valmistetaan kuumentamalla rauta- ja rikkijauheiden seosta[1], joka sisältää 4 paino-osaa rikkiä ja 7 paino-osaa rautaa. Kuumen­netta­essa nämä jauheet reagoivat keskenään runsaasti lämpöä vapauttaen muodostaen rauta(II)sulfidia.[4]

Kauppa­tavarana rauta(II)sulfidi esiintyy yleensä valettuna tangoiksi tai mustina ohuina levyinä. Sitä käytetään keramiikassa. Kemiallisessa työskentelyssä sitä käytetään rikki­vedyn valmistukseen.[1]

Lähteet

  1. a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 289-290. Espoo: Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4293, art. Troiliitti. Otava, 1974. ISBN 951-1-01521-4.
  3. Pertti Virtaranta, Martti Hakala ym.: Suomalainen tietosanakirja, 5. osa (Käs-M), s. 317, art. Magneettikiisu. Espoo: Weilin & Göös, 1991.
  4. Eero Laaksovirta: Keskikoulun kemia, s. 14-15. Keuruu: Otava, 1972.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.