Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 6 vuotta sitten
typo
Aikaa tuliaseiden yleistymisen jälkeen on kutsuttu [[heraldiikan rappio]]ksi. [[Ritari]]en merkitys taistelukentillä väheni ja heraldiikka siirtyi [[turnajaiset|turnajaisiin]]. Taistelukäytännöllisyys ei ollut enää tärkeää.
 
[[Renessanssi]]n ja [[barokki|barokin]] aikana vaakunoihin alkoi ilmestyä erilaisia lisukkeita ja [[kilpi (heraldiikka)|kilven]] paikka takan ylläpuolellayläpuolella näkyi myös jalustan ja kilvenkannattajien mukaantulona. [[1700-luku|1700-luvulla]] kilpi ei muistuttanut taistelukenttien suojavarustetta lainkaan, vaan enemmänkin koristeellisia peilin kehyksiä. Tällöin myös kilpeen alkoi ilmestyä epäheraldisia osia.
 
[[1800-luku|1800-luvun]] heraldiikkaa on pidetty myöhemmin heraldikkojen keskuudessa huonona aikana. Vaakunoissa oli usein kirjoitusta ja hyvinkin yksityiskohtaisesti piirrettyjä tunnuksia. Vaakunoihin liittyvä sosiaalisen statuksen merkitys oli synnyttänyt koostevaakunoita, joissa saattoi olla jopa kymmeniä alkuperäisen vaakunan kilpiä yhdessä kolmasti nelijakoisessa kilvessä. [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella heraldiikkaa ei arvostettu kovinkaan laajalti.
# Kuvioiden on periaatteessa oltava kaksiulotteisia - ainakin niin, että ne on voitava esittää tunnistettavasti pelkkinä väripintoinakin, ilman varjostusta tai erillisiä rajaviivoja.
# Kuvioissa ei luonnonmukaisuus ole tärkeää, mutta luonteenomaisuus on.
# Heraldisen tunnuksen on oltava helposti mieleenjäävämieleen jäävä, siihen ei saa ahtaa liikaa symboleja, vain ehdottomasti olennaisin - ihanne on yksi ainoa kuvio.
# Heraldiikassa ei saa inttää: yhtä asiaa ei saa symboloida kahdella tai useammalla kuviolla. Jos taas yksi kuvio riittää symboloimaan kahta tai useampaa asiaa, niin se vain vahvistaa kuvion symboliikkaa ja siten koko tunnusta.
# Kuvioiden on oltava sellaisia - niin kuin koko tunnuksenkin - että ne voidaan selityksensä ([[vaakuna]]- tai [[lippu]]selitys) mukaan mallia näkemättä uudelleen piirtää. Tämä vie myös siihen, että kuvion on oltava lajinsa yleispätevä edustaja - se ei saa olla esimerkiksi jokin tietty [[linna]], vaan ainoastaan heraldisesti tyylitelty linna, jonka voi sitten vaakunan tai lipun aiheen perusteluissa sanoa viittaavan vaikkapa [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnaan. Voimme sanoa, että kuvion täytyy olla sellainen, jolla ei ole erisnimeä.
6 900

muokkausta