Ero sivun ”Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1974” versioiden välillä

lisäyksiä
(Ak: Uusi sivu: {{Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa |vuosi=1974 |kisakaupunki=Rooma |urheilijoita=33 |miehiä=26 |naisia=7 |sijoitus= 5. |ky= 4 |km= 2 |kn= 2 |hy= 1 |hm= - |...)
 
(lisäyksiä)
 
|hy= 1 |hm= - |hn= 1
|py= 5 |pm= 3 |pn= 2
|psy= 87 |psm= 76 |psn= 1
}}
 
'''Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1974''' käsittelee [[Suomi|Suomen]] joukkuetta [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut|yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa]] [[Rooma]]ssa [[1974]].
 
==Ennakko-odotukset==
==Kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet==
Suomalaiset yleisurheilijat nousivat laajalla rintamalla maailman huipulle 1970-luvun alussa. [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1972|Münchenin olympialaisissa 1972]] suomalaisyleisurheilijat saavuttivat kolme kultaa, yhden pronssin ja lisäksi kuusi pistesijaa. Vuoden 1973 maailmantilastossa mahtui kymmenen parhaan listalle peräti 16 suomalaista, joista kahdeksan oli kenttälajien urheilijoita ja neljä naisia. Eri lajien Suomen ennätyksiä paranneltiin yli 20 kertaa. Kilpailukausi 1974 jatkoi edellisvuosien linjaa ja herätteli suuria odotuksia ennen Rooman EM-kisoja. Euroopan tilastoissa kahdeksan parhaan joukkoon ylsi 14 suomalaista.<ref name="s.114">Siukonen & Ahola, 1990, s.114</ref>
 
Ennen Rooman EM-valintoja koettiin kaksi takaiskua, kun 400 metrin aitajuoksun SE-mies [[Ari Salin]] reväytti jalkansa kilpailukelvottomaksi ja kestävyysjuoksija [[Seppo Tuominen]] kärähti [[norefedriini]]n käytöstä. Valinnoissa käytettiin tiukkaa linjaa, jonka mukaan jokaisella kisoihin kelpuutetulla urheilijalla tuli onnistuessaan olla mahdollisuudet pistesijalle eli kahdeksan parhaan joukkoon. Joukkueeseen nimettiin yhteensä 32 urheilijaa, joiden tavoitteena oli 5-7 mitalin ja lisäksi 8-10 pistesijan saavuttaminen.<ref name="s.115">Siukonen & Ahola, 1990, s.115</ref>
 
==Menestys==
Suomi palasi Roomassa EM-kisojen huippumaiden ryhmään yli 20 vuoden tauon jälkeen. Neljä Euroopan mestaruutta ja yhteensä kymmenen mitalia takasivat mitalitilastossa viidennen sijan. Lisäksi suomalaiset saavuttivat seitsemän pistesijaa. Viimeksi Suomi oli päässyt parempaan EM-mitalisaaliiseen [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1946|Oslossa 1946]].
 
Suomalaiset naisurheilijat nousivat Roomassa lopullisesti kansainväliselle tasolle, kun [[Nina Holmén]] ja [[Riitta Salin]] voittivat ensimmäisinä suomalaisnaisina EM-kultaa.<ref>Siukonen & Ahola, 1990, s.113</ref> Salinin 400 metrin voittoaika 50,14 oli uusi maailmanennätys ja Holménin 3&nbsp;000 metrin voittoaika 8.55,2 uusi Suomen ennätys. Yhteensä suomalaisnaiset saavuttivat viisi mitalia, kun aikaisemmista EM-kisoista saaliina oli vain [[Maire Österdahl]]in pituushypyn pronssi [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1950|vuodelta 1950]]. Myös kolmas naisten mestaruus oli lähellä, sillä Salinin ankkuroima 4&nbsp;×&nbsp;400 metrin viestijoukkue kamppaili kultamitalista loppuun asti mutta jäi lopulta hopealle.<ref name="s.121">Siukonen & Ahola, 1990, s.121</ref> Viestissä toisen osuuden juossut [[Mona-Lisa Pursiainen]] saavutti lisäksi pronssia 200 metrillä ja 100 metrilläkin häntä pidettiin mitalisuosikkina, mutta siinä tuloksena oli kuudes sija.<ref name="s.116">Siukonen & Ahola, 1990, s.116</ref> [[Pirkko Helenius]] oli kolmas tasaisessa pituushyppykilpailussa, jossa seitsemän naista hyppäsi vähintään 650. Heleniuksen tulos 659 jäi vain kuusi senttiä [[Unkari]]n [[Ilona Bruzseyak]]in voittotuloksesta.
 
Suomalaismiehistä kultamitalin voittivat [[Pentti Kahma]] kiekonheitossa ja [[Hannu Siitonen]] keihäänheitossa, jossa [[Aimo Aho]] ja [[Jorma Jaakola]] olivat vaisuja ja jäivät pistesijojen ulkopuolelle. Ennen EM-kisoja Siitonen johti Euroopan tilastoa ja seitsemän parhaan joukossa oli peräti neljä suomalaisheittäjää.<ref name="s.115"/> Kiekonheitossa Kahma heitti parhaan tuloksensa kilpailun viimeisellä kierroksella.<ref name="s.117">Siukonen & Ahola, 1990, s.117</ref>
 
Yllättävimpänä suomalaismitalina pidettiin [[Markku Taskinen|Markku Taskisen]] pronssia 800 metrin juoksussa. Vielä loppusuoran alussa Taskinen oli joukon viimeisenä.<ref name="s.117"/> Olympiasankari [[Lasse Virén]] oli kärsinyt jalkavaivoista mutta onnistui kirimään 5&nbsp;000 metrillä pronssille.<ref name="s.114"/> Kolmanneksi sijoittui myös miesten 4&nbsp;×&nbsp;400 metrin viestijoukkue, joka juoksun ankkurisuudella jopa johti kilpailua.<ref name="s.121"/> Lähelle mitalia pääsivät vielä [[Antti Kalliomäki]], [[Markku Kukkoaho]] ja [[Ossi Karttunen]], joista Kalliomäki oli jaetulla neljännellä sijalla tasaisessa seiväshyppykilpailussa ja Kukkoaho sekä Karttunen sijoilla neljä ja viisi 400 metrin juoksussa. Kukkoaho jäi pronssista kuusi sadasosaa ja ennätyksensä juossut Karttunen yhdeksän.
 
Myös joitain pettymyksiä koettiin. Kauden aikana yli 21 metriä työntänyt [[Reijo Ståhlberg]] ei toipilaana pystynyt kamppailemaan mitaleista kuulantyönnössä.<ref name="s.118">Siukonen & Ahola, 1990, s.118</ref> Myös kestävyysjuoksija [[Pekka Päivärinta]] oli ollut hyvässä vireessä pitkin kesää mutta hyytyi Roomassa sekä 10&nbsp;000 että 5&nbsp;000 metrin loppukilpailuissa jäännössijoille.<ref name="s.114"/> Estejuoksun loppukilpailussa [[Tapio Kantanen]] kompuroi peräti kahdella esteellä ja jäi yhdenneksitoista.<ref>Siukonen & Ahola, 1990, s.119</ref> Miesten 200 metrillä [[Antti Rajamäki]] selviytyi loppukilpailuun, johon hän ei selkävaivaisena kuitenkaan pystynyt osallistumaan.<ref name="s.118"/>
 
===Kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet===
{| class="wikitable" width=500px
|-
! 7
| [[Heikki Kangas]] || moukarinheitto
|-
! 8
| [[Aimo Aho]] || keihäänheitto
|}
 
{| class="wikitable"
|-
! width=160px|Laji !! width=160px|Nimi !! Sijoitus <br/> loppukilpailussa !!Tulos
|-
| rowspan=3 | '''100 metriä''' || [[Antti Rajamäki]] || align=center |- || välierissä 10,46
| rowspan=3 | '''keihäänheitto''' || [[Hannu Siitonen]] || align=center |1 || 89,58
|-
| [[Aimo Aho]] || align=center |89 || 79,38
|-
| [[Jorma Jaakola]] || align=center |13 || 73,32
{| class="wikitable"
|-
! width=160px|Laji !! width=160px|Nimi !! Sijoitus <br/> loppukilpailussa !!Tulos
|-
| '''100 metriä''' || [[Mona-Lisa Pursiainen]] || align=center |6 || 11,42
| '''200 metriä''' || [[Mona-Lisa Pursiainen]] || align=center |3 || 23,17
|-
| rowspan=2 | '''400 metriä''' || [[Riitta Salin]] || align=center |1 || 50,14 '''ME'''
|-
| [[Pirjo Wilmi]] || align=center |- || alkuerissä 53,43
| '''1 500 metriä''' || [[Nina Holmen]] || align=center |- || alkuerissä 4.14,6
|-
| '''3 000 metriä''' || [[Nina Holmen]] || align=center |1 || 8.55,10 '''SE'''
|-
| '''4 × 400 metriä''' || [[Marika Eklund]] <br/> [[Mona-Lisa Pursiainen]] <br/> [[Pirjo Wilmi]] <br/> [[Riitta Salin]] || align=center |2 || 3.25,7 '''SE'''
|-
| rowspan=2 | '''pituushyppy''' || [[Pirkko Helenius]] || align=center |3 || 659
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Martiskainen, Seppo (toim.) | Nimeke = Suomi voittoon – kansa liikkumaan | Vuosi = 2006 | Selite = Suomen yleisurheilun 100 vuotta | Julkaisija = Yleisurheilun tukisäätiö | Tunniste = ISBN 951-98952-2-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti (toim.) | Nimeke = Suuri EM-kirja | Vuosi = 1990 | Selite = Yleisurheilun EM-kisat 1934-1990 | Julkaisija = Sporttikustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-11-7}}
 
===Viitteet===
 
{{Viitteet}}
 
[[Luokka: Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa]]
636

muokkausta