Ero sivun ”Murmanskin alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ historia siirretty aiemmaksi, väestö myöhemmäksi |
|||
Rivi 265:
== Historia ==
Alueen alkuperäisasukkaita ovat
Suomalaiset ja karjalaiset ulottivat eräretkensä Kuolaan eli Turjan niemelle jo 800-luvulta alkaen. Molemmat verottivat turkisten muodossa saamelaisia. Norjalaiset viikingit ulottivat retkensä 900-luvulta alkaen Kuolan rannikolle ja jopa Vienanmerelle. Idästä päin taas novgorodilaiset, päästyään Vienajokea pitkin 1220-luvulla Vienanmeren rannikolle, alkoivat levittää vaikutustaan Jäämerellekin.{{lähde}} Vanhojen tietojen mukaan Varankivuonon itäpuoliset Kuolan alueet olivat pääsääntöisesti karjalaisten saalistuspiiriä. Venäläisiä ”[[pomorit|pomoreita]]” mainitaan olleen Kuolan rannikolla jo [[1300-luku|1300-luvulla]].<ref name="Kommersant-Murmansk"/> He harjoittivat kalastusta ja turkiskauppaa. Alueen verotus- ja kauppaoikeudet kiinnostivat monia valtioita. Vuosisatojen saatossa siitä ovat kiistelleet [[Venäjä]], [[Ruotsi]], [[Norja]] sekä [[Alankomaat|Hollanti]] ja [[Englanti]]. Venäjä ryhtyi vahvistamaan valtaansa alueella [[1500-luku|1500-luvulla]]. Venäjä perusti Kuolanvuonon suulle puulinnoituksen vuonna [[1565]] ja Petsamon yläluostarin vuonna [[1533]]. Suomalaiset hävittivät Petsamon Yläluostarin [[1589]]. Alueelle muutti [[1900-luku|1900-luvun]] alussa porotaloutta harrastavia komeja ja nenetsejä.{{lähde}}
| |||