Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ f + täydennystä väestöstä: myös kaupunkikunnan ja kansallisen piirin asukasluku |
+ kuvitusta alkuun |
||
Rivi 5:
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta = Kalevala-western-lakeside2007m.jpg
| kuvakoko = 270px
| kuvateksti = Uhtuan rantaa (2007)
| kuva_lippu =
| lippu_koko =
Rivi 87:
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}
[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|210px|left|Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]▼
Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai siellä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Valokuvaaja [[I.K. Inha]] kävi Vienan Karjalan matkallaan myös Uhtuassa. Vielä 1900-luvun alussa useat suomalaiset kävivät tutkimassa paikkakunnan runonlauluperinnettä.
Rivi 93:
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref>
<gallery>
▲
Kuva:Kalevala-eastern part 2007.jpg| Pala Uhtuan kaupunkimaisen taajaman itäosaa Keski-Kuittijärveltä nähtynä (2007).
Kuva:Kalevala-market-2007m.jpg|Näkymä Uhtuan torilta (2007).
</gallery>
===Historiallisen Uhtuan kyliä===
| |||