Ero sivun ”Bretagne” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti: roa-rup:Bretagne (deleted))
p
Ranskan vallan alaisuuden alkukautta pidetään Bretagnen kulta-aikana. [[Pellava]]a myytiin suuressa mittakaavassa Englantiin, ja kalastuksesta tuli tärkeä elinkeino. Kaupankäynti toi varallisuutta alueelle, ja moniin kaupunkeihin rakennettiin uusia kirkkoja ja taloja. [[Rennes]]istä tuli alueen uusi pääkaupunki. Uskonsodat vaikuttivat Bretagneenkin, jossa suurin osa väestöstä oli katolilaisia mutta jossa jotkin yläluokan suvut kääntyivät protestanttisuuteen. Alueella taisteltiin etenkin vuosien 1589–1598 aikana. Paikalle tuli ulkomaalaisia sotilaita: englantilaisia protestanttien ja espanjalaisia katolilaisten avuksi. Sodan aikana [[Saint-Malo]] julistautui itsenäiseksi, mutta itsenäisyyttä kesti vain neljä vuotta ennen sen antautumista. Uskonsodat päättyivät lopulta [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:nnen]] käännyttyä katolilaisuuteen.<ref name="Mewes 2010, s. 33" />
 
Sodan jälkeen Bretagnessa alkoi jälleen nousukausi. Uskonsotien seurauksena alkoi voimakas vastareformaatio, ja alueelle rakennettiin lukuisia uusia kirkkoja ja kappeleita. Useat lähetyssaarnaajat alkoivat lisäksi toimia maaseutuväestön parissa vahvistaakseen näiden katolilaisuutta. Kuuluisimpia näistä lähetyssaarnaajista olivat [[Michel le Nobletz]] ja [[Père Julien Maunoir]]. Molemmat heistä toimivat kansan parissa bretonin kielellä.<ref name="Mewes 2010, s. 33" /> 1600-luvun alkupuolella Bretagnen satamia ja laivastotukikohtia kehitettiin. Vuonna 1631 [[Brest (Ranska)|Brestistä]]istä tuli [[Ranskan laivasto]]n päätukikohta ja vuonna 1666 perustettiin [[Lorient]]in kaupunki laivanrakennusteollisuutta varten. Nantesista oli tullut tärkeä kansainvälisen kaupan keskus.<ref name="Mewes 2010, s. 35">Mewes 2010, s. 35</ref>
 
Bretagnen ja Ranskan unionista alkoi tulla kiistaa, kun bretagnelaisten mielestä Ranskan kuningas [[Ludvig XIII]] vaati heiltä liian suuria lahjoja unionisopimuksen ylläpitoa vastaan. Hänen seuraajansa [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:nnen]] kaudella Bretagneen alettiin tuoda veroja, joista se oli aiemmin ollut vapaa. Tämä johti levottomuuksiin Rennesissä ja Nantesissa, joista kapina levisi maaseudulle saakka. Avoin kapina syttyi Länsi-Bretagnessa vuonna 1675, ja sen johtoon nousi [[Sebastien Le Balp]], mutta hänet murhattiin ja kapina jäi vaille johtajaa. Kapina murskattiin ja useita siihen osallistuneita hirtettiin. 1700-luvun puolella jännitteet kasvoivat edelleen etenkin kasvavan varakkaan kauppiasluokan takia, jolla ei varallisuudestaan huolimatta ollut juurikaan valtaa Bretagnessa. Samalla Nantesista kasvoi Ranskan toiseksi merkittävin satama ja tärkeä [[orjakauppa|orjakaupan]] keskus.<ref name="Mewes 2010, s. 35" />
70 250

muokkausta