Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä

240 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
+ kuva + pari lähdepyyntöä
(+ aiheesta muualla)
(+ kuva + pari lähdepyyntöä)
[[Image:Location Of Kalevalskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg|thumb|220px|Kalevalan kunta [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] kartalla ]]
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalevala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005).{{lähde}}
 
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Uhtua oli [[Vienan lääni]]in eli Arkangelin kuvernementtiin kuulunut kunta ja kylä.
 
==Historia==
[[Kuva:Inha runonlaulajat.jpg|thumb|250px| Runonlaulantaa veljesten Poavila ja Tiihvo Jamasen toimesta Uhtuan kylässä vuonna 1894 (I.K. Inha)]]
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen.{{lähde}}
 
Uhtua on ollut [[Vienan Karjala]]n suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Paanajärvi|Paanajärven]] pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi [[Elias Lönnrot|Lönnrot]] kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseenValokuvaaja [[Itä-KarjalanI.K. kansannousuInha]]un. Uhtuankävi kuntaVienan lakkautettiinKarjalan 1920-luvullamatkallaan jamyös siitäUhtuassa. tuliVielä osa1900-luvun [[Uhtuanalussa piiri]]ä,suomalaiset jonkakävivät keskukseksitutkimassa Uhtuanpaikkakunnan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988runonlauluperinnettä.
 
Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolševikkeja ja myöhemmin osallistumassa epäonnistuneeseen [[Itä-Karjalan kansannousu]]un. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa [[Uhtuan piiri]]ä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. [[Vuokkiniemi]] liitettiin [[Kostamus|Kostamuksen piiri]]in 1988.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Uhtualla oli 69. ilmavalvontakomppania.<ref>Spk-8127</ref>
68 246

muokkausta