Ero sivun ”Tornator” versioiden välillä

221 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (w)
{{tämä artikkeli|kertoo yrityksestä. Tornator on myös asuinalue Lahden [[Hennala]]ssa.}}
 
'''Aktiebolaget Tornator''' (vuodesta [[1932]] '''Tornator Osakeyhtiö''') oli vuosinavuonna [[1888]]-[[1941]] perustettu [[Imatra]]n [[Tainionkoski (Imatra)|Tainionkoskella]] ja [[Lahti|Lahdessa]] toiminut metsäteollisuusyritys[[metsäteollisuus]]yritys, joka sulautettiin [[[[Enso-Gutzeit|Enso-Gutzeit Oy:hyn]] vuonna 1941. 2000-luvulla nimellä on jälleen toiminut itsenäinen metsäyhtiö.
 
==Historia==
 
Yhtiön perustaja [[Wolter Ramsay]] oli perinyt [[Taalintehdas|Taalintehtaan]] rautaruukin isältään [[Karl August Ramsay|Carl August Ramsay]]lta [[vuonna 1855]], mutta hän joutui luopumaan ruukista 1870-luvulla. Sen jälkeen Ramsay johti [[Mäntsälä]]ssä toiminutta Kaukaankosken lankarullatehdasta vuoteen [[1887]] saakka. Uuden Tornator-yhtiön osakkaina olivat Ramsay ja Wolffin perhe. Yhtiöllä oli Lahdessa lankarullatehdas, jonka tuotteita vietiin [[Englanti]]in, [[Venäjä]]lle, [[Ranska]]an ja [[Espanja]]an.
 
Ramsayn kuoltua [[1891]] yhtiön toimitusjohtajaksi nousi sen suurin osakkeenomistaja [[Reguel Wolff]]. Tornator yritti ostaa [[1894]] [[Kaukas|Kaukaan]] tehtaat, mutta suunnitelma ei onnistunut. Samana vuonna Reguel Wolffin veli [[Eugen Wolff]] hankki [[Vuoksi|Vuoksen]] rannalla sijainneen Tainionkosken tilan. Tornator rakensi Tainionkoskelle vuosina 1895-18981895–1898 lankarulla-, puumassa- ja paperitehtaat, jotka saattoivat käyttää Vuoksen vesivoimaa. Reguel ja Eugen Wolff olivat vuorotellen yhtiön johdossa, mutta [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana 1900-luvun alussa he joutuivat lähtemään Suomesta vastustettuaan julkisesti Venäjän hallituksen toimia Suomen itsehallinnon rajoittamiseksi. Yhtiön johtoon tuli nyt ensin [[Johan Lindroos|J. Th. Lindroos]] ja hänen jälkeensä Eugen Wolffin vävy Waldemar Björkstén.
 
Vuoden [[1905]] jälkeen Wolffin veljekset pääsivät palaamaan Suomeen, ja Eugen Wolffista tuli yhtiön todellinen johtohahmo, vaikka Waldemar Björkstén säilyttikin toimistusjohtajan asemansa. Tornator laajensi nyt Tainionkosken puumassa- ja paperitehtaita ja perusti uuden paperipussitehtaan [[Pietari (kaupunki)|PietariPietariin]]in. Tainionkoskelle perustettiin myös [[sulfiittimenetelmä|sulfiittisellulosatehdas]] ja [[pergamiini]]tehdas. Vuonna [[1908]], jolloin tämä laajennusohjelma oli saatu päätökseen, ryhtyi Eugen Wolff ryhtyi itse yhtiön toimitusjohtajaksi. Yhtiön suurimmiksi osakkaiksi olivat tässä vaiheessa nousseet norjalaiset sijoittajat, joilta oli saatu pääomat yhtiön laajennusohjelman toteuttamiseksi. 1910-luvun alussa norjalaiset omistivat 60% prosenttia yhtiöstä, mutta myöhemmin Wolffit onnistuivat taas kasvattamaan osuuttaan saaden osake-enemmistön haltuunsa. Vuonna [[1912]] yhtiön tuotanto oli arvoltaan 6kuusi miljoonaa markkaa sisältäen 9  000 ttonnia selluloosaa, 12  000 ttonnia paperia sekä sahatavaraa ja lankarullia. Yhtiö omisti tuolloin 45  000 hahehtaaria metsää.
 
[[Ensimmäinen maailmansota]] hyödytti aluksi Tornatoria, koska se saattoi lisätä vientiään Venäjälle voimakkaasti. [[Helmikuun vallankumous|Vuoden 1917 maaliskuun vallankumous]] ja sitä seuranneet tapahtumat tekivät kuitenkin yhtiön asioiden hoidosta yhä vaikeampaa ja niinpä Eugen Wolff myi yhtiön osakkeista 53% prosenttia Suomen valtiolle lokakuussa [[1918]]. Hän luopui myös toimitusjohtajan paikasta ja hänen tilalleen johtajaksi tuli ''Aleks. Lampén''. Yhtiön Lahden lankarullatehdas, joka oli tuhoutunut tulipalossa [[1917]], saatiin rakennettua uudelleen [[1919]], mutta Pietarissa ollut paperipussitehdas menetettiin lopullisesti. 1920-luvulla Tornator laajensi selluloosan ja sahatavaran tuotantoaan. Yhtiö rakensi sahalaitoksen [[Immola]]an ja investoi myös Vuoksen vesivoiman kehittämiseen.
 
Vuonna [[1931]] yhtiön vähemmistöosakkaat myivät osakkeensa [[Enso-Gutzeit]]|Enso-Gutzeit Oy:lle]] ja [[1932]] myös valtio myi osakkeensa samalle ostajalle. Yhtiön nimeksi tuli ''Tornator Osakeyhtiö'' ja se säilyi muodollisesti itsenäisenä yhtiönä. Tornator sulautettiin Enso-Gutzeitiin marraskuussa [[1941]]. Nimi kummitteli eri papereissa vielä pitkään myöhemmin, muun muassa asevoimien tekemissä yhteistyöraporteissa.
 
Yhtiöllä oli useitakin [[kypäräsukellus|kypäräsukeltajia]], joita se lainasi erityisesti sotavuosina puolustusvoimien käyttöön ennen kaikkea lentokoneiden nostotehtäviin Saimaan alueella; tällaisista tehtävistä voinee mainita vuonna 1942 sattuneen saksalaisen [[Junkers 88]] -koneen hylyn noston [[Suvorovin_sotakanavat#Suvorovin_kanavat|Kutveleen kanavakanavasta]]sta ja suomalaisen samantyyppisen koneen (JK-254, luutnantit E. Pinomaa ja K-B. Lång sekä korpraalit E. Vahvelainen ja J. Joutsenvirta) miehistön ruumiiden noston Liperissä kesällä 1944. Molemmissa tehtävissä käytettiin myös [[Kaukas]]|Kaukas Oy:n]] [[Lauritsalan saha]]n hinaajaa ja nosturiproomua, koska tämä yksikkö oli tuohon aikaan perehtynyt parhaiten kypäräsukeltajan avustamiseen . <ref>insinööriyliluutnantti Wegeliuksen raportti pelastusoperaatioista, Suomen ilmailumuseon arkisto </ref>
 
Tainionkosken sulfiittisellutehdas suljettiin 17.4. huhtikuuta 1962. Tainionkosken paperitehdas toimi Enso-Gutzeit Oy:n alaisuudessa 31.8. elokuuta 1965 saakka.
 
==Tainionkosken tehtaan paperikoneet==
|Paperikone PKI
|[[Füllner]]
|1897–1935
|1897-1935
|
|mm
|
|m/min
|2500-30002500–3000 t/a, Luonnonruskea paperi
|Romutettu vuonna 1935.
|-
|Paperikone PKII
|[[Pusey & Jones]]
|1897-19651897–1965 (Uusittu:uusittu 1935)
|
|2500 mm
|
|m/min
|2500-30002500–3000 t/a, Luonnonruskea paperi, Sulfaatti- ja sulfiittipaperit, Sanomalehti- ja tapettipaperit, Puupitoiset painopaperit 40-35040–350 g/m²
|Siirretty osittain [[Roermondin paperitehdas|Roermondin paperitehtaalle]] Etelä-[[Alankomaat|HollantiHollantiin]]in vuonna 1966.
|-
|Paperikone PKIII
|[[Pusey & Jones]]
|1908–1965
|1908-1965
|
|2600 mm
==Uusi Tornator==
 
Yhtiö säilyi pöytälaatikkoyhtiönä Enso-Gutzeitin ja sen seuraajan [[Stora Enso]]n hallussa vuoteen [[2002]] saakka, jolloin Stora Enso siirsi Suomessa omistamansa metsät uuden ''Tornator Oy'' -nimisen yhtiön haltuun. Joulukuussa [[2002]] joukko suomalaisia institutionaalisia sijoittajia yhdessä Stora Enson kanssa perusti ''Tornator Timberland Oy'':n, joka osti Tornator Oy:n osakekannan.
 
[[Imatra]]lla kotipaikkaansa pitävä uusi Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja, ja se omistaa ja hallinnoi yhteensä noin 610 &nbsp;000 hehtaaria metsämaata. Sen palveluksessa on noin 200 henkilöä ja yhtiö tuottaa puuta ja myy hakkuuoikeuksia omistamistaan ja hoitamistaan metsistä. Se myös myy lomarakennustontteja ja sellaisia metsäalueita, jotka sijaitsevat sen ydintoiminta-alueen ulkopuolella. Yhtiön liikevaihto vuonna [[2006]] oli noin 50 miljoonaa euroa ja sen toimitusjohtaja on ''Arto J. Huurinainen''.
 
Jäljellä olevissa vanhoissa Tornatorin tehtaan tiloissa toimii Stora Enson tutkimuskeskus. Tiloissa on myös koepaperikoneita.
70 253

muokkausta