Ero sivun ”Welthauptstadt Germania” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Laajennettu engl. Wikipediaan perustuen. Nimitys on tässä muodossa tullut käyttöön vasta jälkeenpäin, joskin jo Hitler joskus kaavaili myös Berliinin nimen muuttamista Germaniaksi. |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 146III-373, Modell der Neugestaltung Berlins ("Germania").jpg|thumb|300px|Maailmanpääkaupunki Germanian pienoismalli]]
'''Welthauptstadt Germania''' ({{k-fi|maailmanpääkaupunki Germania}})
==Suunnitelma==
Welthauptstadt Germania oli Hitlerin suunnitelma tehdä Berliinistä kokosuhteeltaan ja väkiluvultaan maailman suurin asutuskeskus, joka olisi myös [[Eurooppa|Euroopan]] pääkaupunki ja koko maailmanhistorian suurenmoisin [[metropoli]]. Hitler olisi halunnut kaupungin symbolisoivan [[kansallissosialismi|kansallissosialistisen]] ”Suur-Saksan” maailmanmahtia ja vertasi sitä muinaisen maailman suurkaupunkeihin, kuten [[Babylon]]iin ja [[Rooma]]an.<ref>Moorhouse s.101</ref>
Vuonna 1937 Hitler nimitti luotetun arkkitehtinsä Albert Speerin ''Generalbauinspektor für die Reichshauptstadt Berlinin'' eli ”valtakunnanpääkaupunki Berliinin päätarkastajan” virkaan,<ref>Moorhouse s.105</ref> mutta ensimmäinen askel ”maailmanpääkaupungin” luomiseksi oli jo otettu, kun [[Berliinin olympiastadion]] oli rakennettu vuoden [[kesäolympialaiset 1936|1936 kesäolympialaisia]] varten. Speer esitteli Hitlerille ja Saksan rakennusministeriölle luonnoksia ja pohjapiirroksia kaupungista, joka oli tarkoitus rakentaa
===Paraatikatu===
Suunnitelman keskeisin osa oli noin viisi kilometriä pitkä [[puistokatu]] ''Prachtallee'' ("Mahtikatu") tai ''Nord-Süd-Achse'' (Pohjois-etelä-akseli). Se olisi kulkenut pohjois-eteläsuunnassa vanhan [[valtiopäivätalo]]n edustalta, hieman nykyisen [[Strasse des 17. Juni]]n pohjoispuolelta, vanhan [[Siegesallee]]n kohdalla [[Tiergarten]]in puistoalueen poikki jatkuen lähelle [[Tempelhofin lentokenttä]]ä. Keskuskatu oli suunniteltu vain jalankulkijoille ja juhlatilaisuuksissa [[paraati|sotilasparaateihin]], joten ajoneuvoliikennettä varten Speer suunnitteli maanalaisen [[tunneli]]n, joka olisi sijainnut Nord-Süd-Achsen alapuolella. Osa tunnelista rakennettiinkin, ja se on yhä olemassa. Itse paraatikadun rakentamista sen sijaan ei edes aloitettu, joskin Spree vuonna 1938 siirsi vanhan Siegesalleen Tiergartenissa toiseen kohtaan vapauttaakseen täten tilaa paraatikadulle.
Suunnitelmaan kuului myös kahden uuden suuren rautatieaseman rakentaminen, sillä paraatikatu olisi katkaissut [[Anhalter Banhof]]ille ja [[Potsdamer Bahnhof]]ille johtaneet raiteet, minkä vuoksi ne olisi ollut suljettava. Uudet rautatieasemat olisi sijoitettu [[S-Bahn]]in rengaslinjan (Berlin Ringbahn) varrelle, ''Nordbahnfof'' [[Wedding]]in kaupunginosaan ja laajempi ''Südbahnhof'' [[Tempelhof-Schöneberg]]iin paraatikadun eteläpäähän. Alkuperäinen Anhalter Bahnhof, joka olisi menettänyt merkityksensä rautatieasemana, olisi muutettu [[uimahalli]]ksi.
===Großer Platz===
Paraatikadun pohjoispäähän, jossa sijaitsi ''Königsplatz''in eli nykyisen Platz der Republik, suunniteltiin paljon laajempaa, 350 000 neliömetrin suruista ''Großer Platz'' -nimistä aukioita. Sitä olisivat ympäröineet kaikkein suurimmat rakennukset. Aukion länsipuolella Führerin palatsi aikaisemman [[Krollin oopperatalo]]n paikalla, kun taas itäpuolella olisi säilynyt vuonna 1894 rakennettu [[valtiopäivätalo]]. Aukion eteläreunalle, Prachtalleen pohjoispään kummallekin puolelle, suunniteltiin valtakunnankanslian ja Saksan armeijan päämajan rakennukset. Aukion pohjoislaidalle, [[Spree]]-joen yläpuolelle, olisi rakennettu suunnattoman suuri [[kupoli]]mainen rakennus, [[Volkshalle]] (''kansan halli'')<ref>Moorhouse s.108</ref>, jonka Hitler luonnosteli itse. Jos se olisi toteutettu, se olisi edelleen maailman suurin katettu rakennus. Vaikka sota ehti alkaa ennen kuin rakennustyöt tällä alueella edes aloitettiin, kaikki tarvittavat maa-alueet oli jo ehditty hankkia ja insinöörit laativat tarvittavat suunnitelmat. Volkshalle olisi ollut yli 200 metriä korkea ja läpimitaltaan 250 metriä, 16 kertaa niin suuri kuin Rooman [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] kupoli.
===Ehdotettu ensimmäisen maailmansodan riemukaari===
Paraatikadun eteläpäähän suuniteltiin [[riemukaari|riemukaarta]], jonka esikuvana oli Pariisin [[Riemukaari (Pariisi)|suuri riemukaari]], mutta se olisi ollut paljon suurempi, melkein sata metriä korkea, ja maailman suurin laatuaan. Riemukaaren sisäpuolelle oli tarkoitus hakkauttaa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] kaatuneiden 1 800 800 saksalisen sotilaan nimet.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Martyn Houdsen | Nimeke = Hitler: study of a revolutionary | Sivu = 151 | Julkaisija = Taylor & Francis | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 0-415-16359-5 | www = http://books.google.com/books?id=5mSiIrV24DEC&dq=hitler+revolutionary}}</ref>
Riemukaarta ei koskaan toteutettu, mutta toiseen kohtaan, suunnitellun paraatikadun ja [[Strasse des 17. Juni]]n risteykseen Neuvostoliitto rakennutti valloitettuaan Berliinin vuonna 1945 muistomerkin, johon haudattiin noin 2000 kaatunutta Neuvostoliiton sotilasta.
[[File:Berlin belastungskoerper.jpg|thumb|220px|[[Schwerbelastungskörper]] rakennettiin sen kokeilemiseksi, kestäisikö Berliinin maaperä suurimittaiset uudisrakennukset.]]
[[File:1936 Olympics Stadium - Berlin.jpg|thumb|220px|[[Berliinin Olympiastadion]] vuonna 1993 alkuperäisessä asussaan.]]
==Toteutus==
Speer oli jo suunnitellut [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistiselle puolueelle]] uuden [[valtakunnankanslia]]n vuonna 1938, mutta Hitlerin pyynnöstä Speer lisäsi Welthauptstadt Germanian pohjapiirroksiin uudemman ja suuremman valtakunnankanslian, jonka oli tarkoitus korvata nykyinen rakennus. Suunnitelmien mukaan koko kaupunki{{lähde|Liioiteltu väite? Aiottiinko tosiaan purkaa koko kaupunki vai ainoastaan jotkin keskeiset, vaikkakin laajat osat?}} kuului purkaa maan tasalle, jotta Welthauptstadt Germanian uusien, [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] [[arkkitehtuuri]]sta vaikutteita saaneiden rakennuksien perustuksille olisi ollut tilaa. Vain [[Siegessäule]], [[Brandenburgin portti]] ja muut vanhat muistomerkit olisi ollut tarkoitus säilyttää silloisilla paikoillansa. Rakennustöiden aikana yli 200 000 berliiniläistä olisi joutunut kodittomiksi, joten Speer suunnitteli majoittavansa heidät tilapäisesti kaupungin juutalaisväestöltä takavarikoituihin asuntoihin.<ref>Moorhouse s.113</ref>
Vaikka rakennustöistä ehdittiin toteuttaa vain pieni osa, ennen toisen maailmansodan alkua Berliinistä oli jo ehditty purkaa useita rakennuksia uusien suunniteltujen tieltä.
Suunnitelman harvoihin toteutuneisiin osiin kuului [[Valtakunnankanslia]]n uudisrakennus, jonka suuri sali oli kaksi kertaa niin pitkä kuin [[Versailles'n palatsi]]n [[peilisali]]. Hitler halusi hänen rakentaa kolmannenkin, vielä suuremman Valtakunnankanslian, mutta sitä ei koskaan aloitettu. [[Puna-armeija]] tuhosi toisen Valtakunnankanslian vuonna 1945.
Suunnitelman mukaisesti kaupungin läpi oli määrä rakentaa myös pitkä suora itä-länsi-suuntainen pääkatu [[Unter den Linden]]in jatkeeksi. Tämä toteutettiinkin, kun Tiergartenin läpi kulkenutta silloista Charlottenburger Chaussée -katua (nykyinen [[Strasse des 17. Juni]]) levennettiin ja [[Siegessäule]] siirrettiin sen varrelle muodostetulle aukiolle.
Muilta osin Welthauptstadt Germania ei ikinä valmistunut, koska vuonna 1939 Speer antoi käskyn siirtää rakennusprojekteihin suunnatut raaka-aineet Saksan sotatoimiin. ▼
Vuonna 1941 rakennusministeriö laski Berliinin maaperään, lähelle riemkukaaren suunniteltua paikkaa, 12 650 tonnia painavan betonisylinterin, [[Schwerbelastungskörper]]in, jotta maaperän kantavuus olisi saatu selville.<ref>Moorhouse s.100</ref> Sylinterin kuului kolmessa vuodessa painua maaperään enintään 2,5 tuumaa, mutta todellisuudessa painuma oli 11–18cm.<ref>Moorhouse s.116</ref> Schwerbelastungskörperin ansiosta Speer päätteli, että maaperä Berliinissä oli pehmeämpi ja soisempi kuin Welthauptstadt Germanian rakennusten suunnaton paino olisi sallinut. Vuonna 1944 Saksan rakennusministeriö lakkautti hankkeen, ja vuonna 1945 [[Berliinin taistelu]]ssa kaupunki raunioitui [[puna-armeija]]n pommituksessa. ▼
==Nimi==
Projektista käytetyn nimityksen "Welthauptstadt Germania" otti tässä muodossa käyttöön [[Albert Speer]] vuonna 1969 ilmestyneessä muistelmateoksessaan ''[[Inside the Third Reich]]''. Vaikka sitä ei ollut koskaa virallisesti käytetty natsihallinnon aikana eikä myöskään Hitler ollut sitä käyttänyt, nimi on sittemmin vakiintunut tarkoittamaan natsiaikaista kaupunkisuunnitelmaa, josta oli virallisesti käytetty nimitystä ''Gesamtbauplan für die Reichshauptstadt'' ("Valtakunnanpääkaupungin yleiskaava").
[[Henry Picker]]in mukaan Hitler olisi [[Hitlerin pöytäpuheet|pöytäpuheissaan]] 8. kesäkuuta 1942 puoliksi leikillään ehdottanut Berliinin nimen muuttamista Germaniaksi antaakseen [[Suur-Saksa]]lle selvän keskuksen:
{{Cquote|"Samoin kuin [[Otto von Bismarck]] teki [[baijeri]]laisiin ja [[preussi]]laisiin vaikutuksen ajatuksellaan [[Saksan yhdistyminen|Saksan yhdistymistä]], samoin pitää myös manner-Euroopan [[germaaniset kansat|germaanisten kansojen]] ohjelmallisesti pyrkiä omaksumaan käsite germaani. Hän [Hitler] jopa piti hyvänä, että valtakunnan pääkaupungin Berliinin nimi muutettaisiin Germaniaksi ja me tuemme tehtävää merkittävästi. Nimi Germania valtakunnan pääkaupungille olisi hyvin sopiva, sillä riippumatta siitä, kuinka kauas olemmekin etääntyneet germaanien rodullisesta keskuksesta, tämä pääkaupunki luo tunteen yhteydestä.|Andreas Hillgruber: Henry Picker. ''Hitlers Tischgespräche im Führerhauptquartier 1941–1942'', p. 182. Munich, 1968.}}
Nimistystä ''Welthauptstadt'' (maailmanpääkaupunki) Hitler oli jo käyttänyt kolme kuukautta aikaisemmin, maaliskuun 11. ja 12. päivien välisenä yönä, sanoessaan [[Wolfsschanze]]ssa:
{{Cquote|"Maailmanpääkaupunki Berliini tulee olemaan verrattavissa vain [[muinainen Egypti|muinaiseen Egyptiin]], [[Babylon]]iin ja antiikin [[Rooma]]an. Mitä on Lontoo, mitä on Pariisi tähän verrattuna!"|Werner Jochmann: Adolf Hitler. ''Monologe im Führerhauptquartier 1941–1944'', p. 318. Munich, 1980.}}
▲Welthauptstadt Germania ei ikinä valmistunut, koska vuonna 1939 Speer antoi käskyn siirtää rakennusprojekteihin suunnatut raaka-aineet Saksan sotatoimiin.
Nimitys 'maailmanpääkaupunki' (''Welthauptstadt'') valittiin, koska tuntui siltä, että Berliinin arkkitehtuuri oli siihen aikaan liian provinsiaalista ja oli tarpeen saada Berliini maailman muiden pääkaupunkien kuten [[Lontoo]]n, [[Pariisi]]n ja varsinkin [[Rooma]]n vertaiseksi ja ylittämäänkin ne laadultaan.
▲Vuonna 1941 rakennusministeriö laski Berliinin maaperään 12 650 tonnia painavan betonisylinterin, [[Schwerbelastungskörper]]in, jotta maaperän kantavuus olisi saatu selville.<ref>Moorhouse s.100</ref> Sylinterin kuului kolmessa vuodessa painua maaperään enintään 2,5 tuumaa, mutta todellisuudessa painuma oli 11–18cm.<ref>Moorhouse s.116</ref> Schwerbelastungskörperin ansiosta Speer päätteli, että maaperä Berliinissä oli pehmeämpi ja soisempi kuin Welthauptstadt Germanian rakennusten suunnaton paino olisi sallinut. Vuonna 1944 Saksan rakennusministeriö lakkautti hankkeen, ja vuonna 1945 [[Berliinin taistelu]]ssa kaupunki raunioitui [[puna-armeija]]n pommituksessa.
==Lähteet==
| |||