Ero sivun ”Muuttoliike” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Suomi: chileläisistä pakolaisista en tiedä mut kuvaus sopii paremmin pinochetiin kuin allendeen
Rivi 31:
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen väkiluku kasvoi suuren syntyvyyden johdosta eniten vuosina 1946–1949 ja 1952, jol­loin li­säys­tä tu­li yli 50 000 ih­mis­tä vuo­des­sa<ref>Ra­po, Mar­kus (2012), HS Tiede 24.7.2012 http://www.hs.fi/digilehti/tiede/Montako+ihmistä+Suomessa+on+asunut+jos+kaikki+lasketaan+yhteen/a1343018621070</ref>. Pysyvää maahanmuuttoa tapahtui mm. yksittäisten pakolaisten ja ulkomaalaisavioliittojen johdosta.
 
NykysuomessaNyky-Suomessa suuri muuttoliike, maastamuutto, maaltamuutto ja [[kaupungistuminen]] tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla [[suuret ikäluokat|suurten ikäluokkien]] muuttaessa [[maaseutu|maaseudulta]] kaupunkeihin ja siirtolaiseksi Ruotsiin ja Australiaan. Muutto oli tarpeen, sillä maaseudun koneellistuminen teki pientilat kannattamattomiksi. Kaupungeissa oli [[teollisuus|teollisuutta]], joka tarjosi paljon työpaikkoja. Tässä vaiheessa muuttovirta suuntautui sekä pieniin maaseutukaupunkeihin että suuriin maakuntien keskuskaupunkeihin. Muuttajia varten rakennusliikkeet tekivät suuret määrät [[lähiö]]itä, joita jo tuolloin arvosteltiin rakentamisen heikosta laadusta ja yksitoikkoisesta ympäristöstä.
 
Ensimmäinen suurempi pakolaisryhmä oli Chileläisetchileläiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Allenden[[Pinochet]]in vainoja. Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi Vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen spontaanisti diktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä länteen.
 
Uusin suuri muuttoliike alkoi [[Suomen 1990-luvun alun lama]]sta lähtien jatkuen tähän päivään. Muuttollike on ollut niin Suomen sisäistä kuin Euroopan Unionin maihin suuntautuvaa. Laman myötä työpaikkoja hävisi paljon ja tehostamisten myötä supistettiin julkista sektoria. Näiden vaikutukset tuntuivat erityisen ankarasti pienillä paikkakunnilla, joilla julkisen sektorin työpaikoilla oli tärkeä asema. Myöhemmässä vaiheessa [[globalisaatio]] on johtanut monilla pienillä kunnilla tehtaiden sulkemiseen ja paikkakuntien kuihtumiseen. Samaan aikaan myös maahanmuutto kasvoi nopeasti. Tämän myöhäisemmän muuttoliikkeen voittajina ovat olleet suurimmat kaupungit, eli [[Helsinki]], [[Tampere]], [[Oulu]] ja [[Jyväskylä]] ympäryskuntineen. Menestys on edellyttänyt näiltä kaupungeilta teollisuuden rakennemuutokseen sopeutumista ja vaihtoehtoisten työllistävien alojen löytämistä.