Ero sivun ”Böömin ja Määrin protektoraatti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q152750 siirrettyä kielilinkkiä
Coen (keskustelu | muokkaukset)
p w, f
Rivi 2:
[[Tiedosto:Krejci Jaroslav.jpg|thumb|Vuosien 1942–1945 pääministeri [[Jaroslav Krejčí]] pitää puhetta.]]
 
'''Böömin ja Määrin protektoraatti''' ({{k-de|Reichsprotektorat Böhmen und Mähren}}, {{k-cs|Protektorát Čechy a Morava}}) oli [[natsi-Saksa]]n etninen [[protektoraatti]], joka perustettiin [[15. maaliskuuta]] [[1939]], kun Saksa valtasi [[Tšekkoslovakia]]n Tšekin puoleisen osan, entiset Itävallan keisarikunnan [[Böömi]]n ja [[Määri]]n provinssit. Böömin ja Määrin protektoraatin pinta-ala oli [[1940]] 48 925 neliökilometriä ja väkiluku [[1939]] 7 380 000.
 
Protektoraatti lakkasi olemasta toukokuussa [[1945]] Saksan antautuessa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] lopussa.
 
[[Sudeettialueet]] eli rajaseudut, joissa enemmistö väestöstä oli etnisesti saksalaista, oli jo sitä ennen liitetty suoraan Saksaan.
 
Böömi ja Määri julistettiin Saksan protektoraateiksi ja niille asetettiin valtakunnanprotektoriksi (''Reichsprotektor'') vapaaherra [[Konstantin von Neurath]]. Viimeinen Tšekkoslovakian presidentti [[Emil Hácha]] säilytti nimellisesti asemansa valtion presidenttinä, mutta saksalaiset ottivat haltuunsa ministeriöitä vastanneet osastot ja pieniä kontrollitoimistoja perustettiin paikallisesti. [[Gestapo]] otti hoitoonsa [[poliisi]]toimen. [[Juutalaiset]] erotettiin viroistaan ja puolueet kiellettiin.
 
Väestö ja teollisuus asetettiin Saksan sotaponnistelujen käyttöön ja kulutustavaroille asetettiin tiukka säännöstely.
 
[[28. lokakuuta]] 1939, Tšekkoslovakian itsenäisyyspäivänä, seurasi mielenosoituksia ja 15. marraskuuta niissä loukkaantuneen opiskelijan [[Jan Opletal]]n kuolema laukaisi opiskelijalevottomuuksia. Tämän jälkeen pidätettiin 18001 800 opiskelijaa ja opettajaa jasekä lukuisia poliitikkoja, kaikki [[yliopisto]]t suljettiin, opiskelijajohtajat teloitettiin ja satoja lähetettiin [[keskitysleiri|keskitysleireille]].
 
Talvella [[1941]] komento koveni, kun [[Reinhard Heydrich]] nimitettiin valtakunnanprotektoriksi. Hänen johdollaan hallitus uudistettiin, pääministeri [[Alois Eliáš]] teloitettiin ja kaikki tšekkien kulttuurijärjestöt lakkautettiin ja juutalaisten siirto keskitysleireille järjestettiin. Heydrich salamurhattiin partisaani-iskussa [[4. kesäkuuta]] [[1942]], minkä jälkeen protektoriksi tuli kenraalieversti [[Kurt Daluege]], joka määräsi kostoksi [[Lidice]]n ja Ležákyn kylien tuhoamisen. Vuonna [[1943]] sotaponnisteluja kiihdytettiin ja 30 000 työläistä siirrettiin työhön Saksaan ministeri [[Karl Hermann Frank]]in johdolla. Kaikki sotateollisuuteen liittymätön teollisuus kiellettiin.
 
==Valtakunnanprotektorit==