Ero sivun ”Girolamo Savonarola” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 5:
Vuonna [[1491]] [[Lorenzo de Medici]] kutsui Savonarolan Firenzeen San Marcon luostarin prioriksi eli johtajaksi, mahdollisesti pitääkseen häntä paremmin silmällä. Kaupungissa Savonarola saavutti piankin laajaa huomiota selkeäsanaisilla parannussaarnoillaan, joissa hän arvosteli kirpeästi myös kirkon ja papiston moraalista rappiota. Savonarolan ympärille syntyi voimakkaasti kasvava herätysliike, joka alkoi pitää häntä profeettana. Savonarolan profetiat kaupunkia uhkaavasta sodasta ja hävityksestä saivat tulta alleen, kun [[Ranska]]n kuningas [[Kaarle VIII (Ranska)|Kaarle VIII]] lähestyi kaupunkia sotajoukkoineen. Kaupunkilaiset lähettivät kuningasta vastaan lähetystön, jonka johtoon valittiin Savonarola. Tavatessaan kuninkaan Savonarola tervehti häntä Jumalan valittuna aseena Firenzen taivuttamiseksi parannukseen, mutta pyysi tätä myös armahtamaan katuvaa kaupunkia. Kuningas suostuikin säästämään kaupungin hävitykseltä. Samaan aikaan kaupungissa kuitenkin puhkesi kapina, joka syöksi kaupunkia hallinneen [[Medici]]-suvun vallasta.
Kun [[Medici]]t oli häädetty Firenzen johdosta, Savonarola muodosti kaupungista [[teokratia]]n, jonka kuninkaaksi julistettiin [[Kristus]]. [[Paavi]] [[Aleksanteri VI]], joka ensi alkuun oli osoittanut Savonarolaa kohtaan ymmärtämystä, tyrmistyi kun kaupunki ei suostunutkaan tukemaan häntä taistelussa Ranskaa vastaan. Pitkälti poliittisista syistä hän julisti Savonarolan pannaan
Helmikuussa 1497 Savonarola lähetti suuren joukon nuoria kannattajiaan (jotka tunnettiin nimellä ”fanciulli”) kulkemaan läpi Firenzen ja takavarikoimaan kaiken, mikä voisi johtaa ihmisiä syntiin ja turmelukseen. Näihin turmelusta tuottaviin esineisiin ei laskettu vain ”pakanallisia” kirjoituksia (tai sellaisia, joita Savonarola piti pakanallisina) ja [[Pornografia|pornografisia]] kuvia, vaan myös ”ylellisyysesineitä” kuten maalauksia, hienoja huonekaluja, koruja, ylellisiä vaatteita, pelikortteja ja kosmetiikkaa. Useat firenzeläiset luovuttivat vapaaehtoisesti esineitään, joko todellisesta katumuksesta tai seurausten pelossa. 7. ja 17. helmikuuta 1497 kaupunkilaisilta kootut esineet tuhottiin ”turhuuksien roviolla”, valtavan suurella roviolla, joka oli koottu Firenzen keskusaukiolle, [[Piazza della Signoria]]lla. Maalari [[Sandro Botticelli]] heitti omakätisesti tuleen useita maalauksiaan, ilmeisesti seurausten pelossa. Toisaalta on todettava, että useat Firenzen kansalaiset, heidän joukossaan myös munkkeja ja pappeja, vastustivat Savonarolan ”puhdistuksia”. Toimenpiteitä vastustivat ennen muuta [[Basilica di Santa Croce]]n [[fransiskaanit]] ja [[Santa Maria Novella]]n [[dominikaanit]].
|