|
'''Pierre-Joseph Proudhon''' (lausutaan [pʁudɔ̃] ([[15. tammikuuta]] [[1809]] – [[19. tammikuuta]] [[1865]]) oli ranskalainen [[ekonomisti]], [[sosiologi]] sekä [[filosofi]]. Hän oli ensimmäinen, joka käytti itsestään nimitystä ”[[anarkisti]]”.<ref>[http://recollectionbooks.com/bleed/Encyclopedia/ProudhonPierre-Joseph.htm The Anarchist Encyclopedia]</ref> Hänen tunnetuin lauseensa oli ”Omaisuus on varkautta”.
Proudhon vastusti [[valtio]]ta ja halusi tilalle vapaaehtoisten yhteisöjen vapaaehtoiset liitot. Hän oli [[anarkososialisti]] muttaja toivoi, halusiettä anarkososialistisenanarkososialistinen yhteiskunnanyhteiskunta toteutettavaksitoteutettaisiin ilman pakkoa jatai väkivaltaa: [[korkoKorko]]ja ja vuokria ei pidätulisi Proudhon'n mukaan kieltää, - ihmisten vain pitäisitulisi omasta tahdostaan olla pyytämättä niitä ja hankkimatta yksityisomistukseen tuotantovälineitä yksityisomistukseen tai muutenkaan suuria omaisuuksia. HänProudhon piti omaisuutta vapauden perustana.
== Nuoruus ==
Proudhon syntyi [[Besançon]]issa'ssa 1809, olleen lähtöisin vaatimattomistavaatimattomiin oloistaoloihin. Hänen isänsä oli talonpoika ja hän pilkkasi talonpoikien työtä valvovien suurkaupunkien rappiota ja ylellistä elämää. Proudhon ei luottanut arvovaltoihinauktoriteetteihin, jota hyvinmitä kuvastaa hänen täydellinen itseoppineisuutensa. [[Karl Marx]] kuvasi häntä proletaariksi, joka puhuu proletaarien puolesta.
== Ura ==
[[Kuva:Proudhon-children.jpg|thumb| Proudhon ja hänen lapsensa.]]
Proudhon työskenteli nuoruudessaan työläisenä sekä toimittajana. Hän oli ensimmäinen yhteiskuntafilosofi, joka käytti kirjoituksissaan sanaa ”anarkismi” selittäessään ajatusmaailmaansa ja itsestään sanaa ”anarkisti”. Tästä huolimatta hän joutui erimielisyyksiin Karl Marxin sekä muiden anarkistien, kuten [[Mihail Bakunin]]in, kanssa vuonna 1850.{{lähde}} Proudhon piti Marxia yhtä pahanavakavana vihollisena kuin Ranskan yläluokkaa.
Proudhonin mielestä yhteisomistus oli epäsuotavaa ja yhteiskunnallinen vallankumous tulisi saavuttaa rauhanomaisin keinoin.
Englantilainen Godwin, ranskalainen Proudhon sekä saksalainen [[Max Stirner]] muodostivat anarkismin teorian isäkolmikon 1800-luvulla.
Proudhon piti oikeudenmukaisuutta kaikkeutta hallitsevana periaatteena, joka hänen mielestään toteutuu luonnon tasapainona. Teoksessaan ”Omaisuus''Omaisuus on varkautta”varkautta'' hän perustele lausettaan, sillä ettei kenelläkään ole ikuista omistusoikeutta.
Vartuttuaan Proudhon opiskeli latinaa ja menestyi opinnoissaan hyvin, kääntäen muutamia teoksia. Hän käänsi myös ensimmäisen englanninkielisen ”Individualist''Individualist anarchism 18”18'' -teoksen yhdessä [[Benjamin Tucker]]in kanssa.
Proudhon tuli kuuluisaksi artikkeleistaan, pamfleteistaan sekä kirjoistaan sekä siitä että hän osoitti vastustavansa auktoriteetteja osallistumalla Ranskan vallankumoukseen.
== Poliittinen ajattelu ==
Yksi Proudhonin sloganeista oli "Anarkia on järjestystä". Anarkistien tunnettukuuluisa logotunnus (A-kirjain O:n sisällä) kuvaa juuri tätä lausetta. Vielä tunnetumpi lainaus Proudhonilta on "Omaisuus on varkautta", joka liittyy hänen teokseensa ''Mitä omaisuus on?'' (1840). Alussa hän kokonaan torjui omaisuuden, yksityisen ja yhteisomistetun.
Myöhemmin hän muutti mieltään ja nosti yksityisomaisuuden vapauden välttämättömäksi edellytykseksi. Tuomitessaan omaisuuden hän ajatteli lähinnä laiskaa maanomistajaa, joka hänen mielestään varasti maillaan ahkeroivilta työläisiltä.
Omaisuus on yhteiskunnan spontaani luomus ja suoja kaikenvaltaavaa valtiovaltaa vastaan mutta myös luo mahdollisuuden väärinkäyttöön, riistoon ja varkauteen.
ProudhoniaProudhon'ta pidetään silti sosialistina, koska hän kannatti sitä, että työntekijät omistaisivat tuotantovälineensä, eivät kapitalistit. Hän ei hyväksynyt maan yksityisomistusta, ja tuotantovälineiden yksityisomistusta hän vastusti monella perusteella, muun muassa siksi, että se mahdollisti voiton ja työntekijöiden palkkaamisen esimiehen alaisuuteen. Hän myös halusi, että omaisuus jakautuisi melko tasaisesti.
Hän halusi lakkauttaa valtion ja sen tilalle tulisivat vapaaehtoisten muodostamat kunnat ja niiden muodostamat liitot (federaatiot).
Hän vastusti korkoa ja vuokraa mutta halusi niiden katoavan vapaaehtoisesti. Hän korosti, ettei niitä tai muutakaan vapaaehtoista toimintaa saisi kieltää lailla. (<ref>''Solution of the Social Problem'', 1848–49)</ref>.
Proudhon ei julkisesti juurikaan vaivautunut arvostelemaan Marxia, koska tuolloin Marxia ei pidetty merkittävänä ajattelijana. Sen sijaan hän arvosteli tuolloin vaikutusvaltaisia sosialisteja. Silti Proudhonin kirja ''What is Property?'' sai Marxin vakuuttumaan että yksityisomistus tulisi lakkauttaa. (Lähteet? Marx itse arvostelee kirjan ala-arvoiseksi, kysymyksenasettelultaan perustavanlaatuisesti väärästi kirjeessään J.B. Schweitzerille. (Marx Engels valitut 3, s.298)){{lähde}}
Proudhonin mielestä ihminen ei ole luonnostaan hyvä eikä liiointai paha, vaan hänenihmisen hyvyytensähyvyys tai pahuutensapahuus määrittyy niistäjuotnuu ulkoisista oloista, jotka ovat muovanneet hänen luontoaan. Jotta ihminen voisi elää Proudhonin kuvaamassa anarkiassa tulisiyhteiskunnassa, heidän tulisi olla huomattavasti valistuneempia kuin nyt ja kunnioittaa muita ihmisiä suuresti, jotta hallintokoneisto kävisi turhaksi. Hallinnon tulisi olla vain eräänlainen mielipiteidenjulkinen tila, jossa vaihtaa mielipiteitä vaihtofoorumitärkeitä tärkeillekysymyksiä asioillekoskien. Proudhon myönsi kuitenkin utopiansa vaikeuden sillä oikeudenmukaisuus on henkinen ominaisuus, joka kehittyy ihmisessä hitaimmin ja sen esiinsaaminen vaatii ankaraa ja tarmokasta kasvatusta.
== Teoksia ==
| 