Ero sivun ”Kolmikymmenvuotinen sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. mainitun lähteen mukaan
fix
Rivi 27:
Uskonnolliset jännitteet kasvoivat jo keisari [[Rudolf II|Rudolf II:n]] aikana (hallitsi 1576–1612), kun käännynnäiset piispat eivät suostuneet luovuttamaan maitaan; [[kalvinismi]] levisi Saksassa, eikä sitä suojannut mikään sopimus; Itä-Euroopassa [[Puola]] ja [[Itävalta|Itävallan]] Habsburgit yrittivät palauttaa katolista uskoa. Protestanttien kirkkoja tuhottiin eri puolilla Saksaa ja uskonnon harjoittamiselle asetettiin rajoituksia. Rudolf II ja hänen seuraajansa [[Matias (keisari)|Matias]] (1612–1619) eivät kuitenkaan levittäneet katolisuutta määrätietoisesti, vaan sallivat protestanttiset liikkeet välttäen ristiriitoja protestanttisten ruhtinaiden kanssa.
 
Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa [[Donauwörth]]in vapaakaupungissa vuonna 1606, kun kaupungin luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Baijerin ruhtinas [[Maksimilian I (herttua)|Maksimilian]] (1573–1651) riensi katolisten apuun ja rikkoi samalla Augsburgin uskonrauhan. Hän valtasi kaupungin ja käännytti sen katolilaiseksi. Vuoden 1609 keisarikunnan valtiopäivillä protestanttiset ruhtinaat kävelivät ulos ja perustivat [[Evankelinen unioni|Evankelisen unionin]], protestanttien puolustusliiton, Pfalzin vaaliruhtinaan [[Fredrik IV (Pfalz)|Fredrik IV:n]] (1583–1610) johdolla. VastalauseeksiVastatoimena katoliset perustivat [[Katolinen liiga (Saksa)|Katolisen liigan]] Maksimilianin johdolla 1609.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/99832/Catholic-League | Nimeke = Catholic League | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 10.5.2013 }}</ref> Ranska tuki Evankelista unionia ja Espanja Katolista liigaa.<ref name=Childs28/>
[[Tiedosto:Defenestration-prague-1618.jpg|thumb|Protestantit heittävät kaksi keisarillista virkamiestä [[Hradcany]]n kuninkaanlinnan ikkunasta 23. toukokuuta 1618. Tapausta pidetään alkuna kolmikymmenvuotiselle sodalle.]]
Keisari Matias kuoli ilman poikaa 1617 ja nimesi perijäkseen [[Steiermark]]in Ferdinandin, josta tuli Böömin kuningas ja Pyhä rooman keisari [[Ferdinand II]]. Ferdinand II oli [[Jesuiitat|jesuiittojen]] kouluttama kiivas katolinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/204463/Ferdinand-II | Nimeke = Ferdinand II | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =10.5.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.habsburger.net/en/chapter/persecutor-protestants-ferdinand-ii?language=de | Nimeke = Persecutor of the Protestants: Ferdinand II| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = habsburger.net | Viitattu =10.5.2013 }}</ref>
 
Böömin protestantit, jotka olivat enemmistönä katolisen mielivallan alla, vaativat kuningasta apuun. Kuningas hylkäsi pyynnön. 23. toukokuuta 1618 väkijoukko valtasi palatsin ja heitti [[MathiasHeinrich ThurninMatthias von Thurn]]in johdolla kaksi kuninkaan ministeriä ja heidän sihteerinsä ulos ikkunasta. Tätä pidetään Böömin kapinan ja kolmikymmenvuotisen sodan alkuna. MinisteritKolmikko selvisivätselvisi hengissä [[defenestraatio]]sta; katolilaisten mukaan enkelien suojelemana, protestanttien mukaan he putosivat lantakasaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.habsburger.net/en/events/thirty-years-war-1618-1648?language=de | Nimeke = The Thirty Years’ War 1618-1648 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Habsburger.net | Viitattu =10.5.2013 }}</ref><ref name=Childs28>Childs, s. 28–30</ref>
 
==Böömin kapina 1618–1625==