Ero sivun ”Yhdistymisvapaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennystä ja vanhan tekstin tietojen oikomista |
p korjattiin kirjoitusvirheitä ja pari lausetta |
||
Rivi 1:
{{Tarkistettava}}
'''Yhdistymisvapaus''' on [[oikeus]] etukäteen lupaa kysymättä perustaa [[Yhdistys (Suomi)|yhdistyksiä]] luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää [[Sananvapaus|sananvapautta]]. Läntisen maailman nykyaikaisissa valtioissa, kuten
Yhdistymis- ja kokoontumisvapaudesta on sovittu useissa kansainvälisissä [[Ihmisoikeussopimukset|ihmisoikeussopimuksissa]]. Se on myös EU:n [[Perusoikeuskirja|perusoikeuskirjassa]].<ref>{{Verkkoviite
Rivi 10:
Venäjän vallan ja [[Suomen historia|itsenäisen Suomen]] alkuvuosikymmeninä se oli periaatteellisesti tunnustettu oikeus, mutta monella tavalla hallinnollisten ja lansäädännöllisten rajoitusten alainen.<ref name="iso10" />
== Määrittely ==
Yhdistymisvapaus on sekä positiivinen että [[negatiivinen vapaus]].
Monien valtioiden kuten Suomen laissa säädellään yhdistyksiä ja siten vähennetään negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä negatiivinen vapaus sulkea pois yhteenliittymästä on ristiriidassa syrjinnän kieltojen kanssa, joita on säädetty monissa valtioissa viime aikoina. [[Libertaari]]t kannattavat täyttä yhdistymisvapautta, myös yksityishenkilöjen oikeutta syrjiä; monet [[egalitarismi|egalitaristi]]t vastustavat syrjimisvapautta [[tasa-arvo]]n nimessä. Myös syrjinnän uhan alla olevia tai olleita kansanryhmiä suosiva ''käänteinen syrjintä'' on ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Käänteinen syrjintä usein sisältää suosittavalle ryhmälle varattavaa tiettyä kiintiötä julkisista tai yksityisistä resursseista. Myös lasten yhdistymisvapautta on rajoitettu lailla. Yhdistymisvapauteen kuuluu [[järjestäytymisvapaus]] eli oikeus järjestäytyä ja olla järjestäytymättä, esimerkiksi työnantajaliittojen ja [[ammattiyhdistys]]ten vapaus toimia ja solmia [[työehtosopimus|työehtosopimuksia]] ja työnantajien ja työntekijöiden oikeus olla kuulumatta järjestöihin. Yhdistymisvapautta on rajoitettu myös kriminalisoimalla [[rikollisjärjestö]]issä toimiminen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki 17 § 1a]</ref>
Rivi 26:
Samassa yhteydessä lakiin mahdollistettiin myös lainsäädäntötoimin erityistä tarkoitusta ja taloudellista toimintaa varten perustetut yhdistykset.
Ampuma-aseiden käytön harjaannuttamiseen ja perehdyttämiseen tarvittiin lain mukaan [[Valtioneuvosto|valtioneuvoston]] lupa, mikäli tarkoitus oli jokin muu kuin metsästys ja riistanhoito.
Vastaava koski myös sotilaallista järjestäytymistä, jossa vaaditaan kuuliaisuutta ja sitoutumista yhdistyksen pyrkimyksiin, jotka on suunnattu valtiota vastaan tai kuuluvat sen tehtäviin.<ref name="iso10">{{Kirjaviite
| |||