Ero sivun ”Kaskelotti” versioiden välillä

176 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
kuvitusta
(lisää)
(kuvitusta)
| wikispecies = Physeter catodon
| commonscat = Physeter macrocephalus
| levinneisyyskartta = CetaceaSperm whale range map Sperm Whaleand 4concentration.PNGsvg
| levinneisyys_teksti = Esiintymisalueet sinisellä ja keskittymät mustalla
}}
 
 
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:Sperm whale size.svg|thumb|left|Kaskelotti ja keskikokoinen ihminen.]]
[[Tiedosto:Sperm whale from above.jpg|thumb|left|Kaskelotti yläpuolelta.]]
Kaskelotti on suurin hammasvalaista, ja lisäksi lajin koiraiden ja naaraiden välinen ero on suurin valaista. Koiraat kasvavat noin 16-metrisiksi ja voivat painaa 45 tonnia. Naarat sen sijaan jäävät keskimäärin 11-metrisiksi ja painavat noin 15 tonnia.<ref name="noaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm| Nimeke = Sperm Whales (Physeter macrocephalus)| Ajankohta = 29.3.2013| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Office of Protected Resources| Viitattu = 9.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaskelotilla on suuri neliömäinen pää, joka käsittää lähes kolmanneksen koko ruumiin pituudesta. Lajini ''macrocephalus'' tarkoittaakin suurta päätä. Kaskelotin tunnistaa helposti siitä, että se on ainoa valaslaji, jonka sierainaukko sijaitsee pään vasemmalla puolella.<ref name="ark">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/sperm-whale/physeter-macrocephalus/| Nimeke = Sperm whale (Physeter macrocephalus)| Ajankohta = 29.3.2013| Julkaisu = ARKive| Julkaisija = Wildscreen| Viitattu = 9.5.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Kaskelotin tunnusomaisen viistosti vasemmalle nousevan vesihöyrypatsaan tunnistaakin jo kaukaa.
 
 
=== Ravinto ===
[[Kuva:A piece of sperm whale skin with Giant Squid sucker scars.JPG|thumb|240px|Kuva kaskelotin ihosta, jossa on jälkiä jättiläiskalmarin lonkeroiden imukupeista.]]
Kaskelottien ravinto koostuu lähinnä useista suurista eläimistä, jotka elävät myös merten syvissä vesissä. Niiden pääravintoa ovat suuret 0,1–10 kiloa painavat [[kalmarit]], mutta ne syövät myös [[hait]], [[Rauskut (heimo)|rauskut]] ja muita [[Kalat|kaloja]].<ref name="noaa"/> Kaskelotit käyttävät ravinnon löytämiseen [[Kaikuluotaus|kaikuluotausta]]. Ravintoa etsiessään ne voivat tehdä jopa kaksi tuntia kestäviä sukelluksia kolmen kilometrin syvyyteen, eli syvemmälle kuin mikään muu nisäkäslaji.<ref name="ark"/>
 
 
== Suojelu ja uhat ==
[[Tiedosto:Whaling of sperm whale.jpg|thumb|Kaskelotin pyyntiä vuodelta 1850.]]
Kaskelotteja on [[Valaanpyynti|pyydetty]] jo kauan, ja laajamittainen pyynti aloitettiin Pohjois-Atlantilla vuonna 1712. Toiminnan keskuksena oli [[Nantucket]]in saari. Kaskelotteja ei pyydetty lihan takia, vaan lähinnä [[ambra]]n ja valasöljyn takia.<ref name="ark"/> Pyynti jatkui vuoteen 1988 ja oli suurimmillaan vuoden 1950 tienoilla, jolloin pyydettiin 25&nbsp;000 yksilöä vuodessa, mikä heikensi dramaattisesti valaspopulaatiota.<ref name="IUCN"/> [[Kansainvälinen valaanpyyntikomission|Kansainvälisen valaanpyyntikomission]] kiellettyä kaupallisen valaanpyynti kaskelottienkin pyynti on käytännössä loppunut.<ref name="noaa"/>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Physeter macrocephalus|kaskelotti}}
 
{{Metatieto}}