Ero sivun ”Lobbaus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Lobbaus''' eli '''käytäväpolitiikka'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/lobbaus/lobbaustiedot | Nimeke =Lobbaustiedot | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Vaikuttamistaidot.fi | Viitattu = 13.10.2009 }}</ref> ([[englannin kieli|engl.]] sanasta ''lobby'' ’eteisaula’) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja [[poliitikko]]ihin. Sen tavoitteena on ryhmän asian ajaminen ja näkyvyyden kohentaminen yhteiskunnassa. Yleensä hallitukset pyrkivät määrittelemään ja säätelemään lobbausta.
Lobbausta on harjoitettu länsimaisen [[demokratia]]n puitteissa siitä lähtien kun demokratiasta voidaan puhua. Erään lobbauksen määritelmän on esittänyt [[Miia Jaatinen]] vuonna 1999 [[väitöskirja]]ssaan ''Lobbauksen strategioita'':
Rivi 7:
Erään toisen määritelmän mukaan lobbaaja on asiantuntija, joka välittää päättäjälle arvokasta lisäinformaatiota.
Lobbausta on ehkä hankalaa määritellä yksiselitteisesti, mutta sen sijaan voidaan sanoa, mitä se ei ole. Lobbausta ei ole lahjonta, sukulaisuuteen tai jonkin järjestön jäsenyyteen vetoaminen, vaikuttajan mielistely, kiristys tai uhkailu. Nämä asiat eivät kuulu argumentatiiviseen lobbaukseen.{{lähde?}}
Lobbausta voi tehdä ottamalla aktiivisesti yhteyttä vaikuttajiin. Kooltaan suurimmissa demokratioissa kuten [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja Euroopan suurimmissa maissa lobbauksesta on kehittynyt hyvin palkattu ammatti.
[[Bryssel]]issä arvioidaan olevan 13 000 ammattilobbaria, jotka pyrkivät vaikuttamaan [[Euroopan unioni]]n lainsäädäntöprosessiin.
Ammattilobbaajat ovat pääasiassa asiantuntijoita, jotka tuntevat myös päättäjät ja pystyvät kommunikoimaan heidän kanssaan.
|