Ero sivun ”Aruba” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
PtG (keskustelu | muokkaukset) järjestystä ja lähdettä historiaan |
||
Rivi 45:
}}
'''Aruba''' on [[Alankomaiden kuningaskunta]]an kuuluva saari [[Karibianmeri|Karibianmerellä]] [[Venezuela]]n edustalla.<ref name="geog">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Kappale = | Sivu = 387| Selite = | Julkaisija = Almagest OY | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 978-3-8331-4130-0 | Viitattu = 10.2.2011}}</ref> Sen asukasluku on 103 000 ([[2004]]) ja suurin kaupunki [[Oranjestad]].
== Maantiede ==▼
Aruba on tasainen saari, joka tunnetaan valkeista hiekkarannoistaan. Saarella ei ole jokia. Korkein kohta on Mount Jamanota, 188 metriä.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|aa|Aruba}}</ref> Länsi- ja etelärannat ovat ovat suojaisampia kuin karut pohjois- ja itärannat. Ilmasto on trooppinen meri-ilmasto. Pääosa sademäärästä saadaan marraskuusta helmikuuhun. Muina aikoina vuodesta saarella sataa pääosin vain yöaikaan.▼
== Historia ==
Aruban ensimmäiset asukkaat elivät saarella noin 4 000 vuotta sitten. Vaikka heistä ei ole löytynyt paljoakaan todisteita, [[Nomadit|puolinomadiset]] ihmiset elivat todennäköisesti pienissä ryhmissä ja käyttivät ravinnokseen kalaa, kotiloita ja kilpikonnia. [[Caquetiot|Caquetio]]-intiaanit saapuivat saarelle noin vuonna 1000. Hekin olivat kalastajia, mutta he myös viljelivät maata.<ref>Sullivan, s. 56.</ref>
Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1499. [[Alonso de Ojeda]] näki saaren todennäköisesti tutkiessaan Etelä-Amerikan pohjoisrannikkoa. Hän ei kunnolla dokumentoinut löytöään, mutta kutsui saarta nimellä ”la isla de los gigantes” (”jättiläisten saari”). Nimi olisi periaatteessa sopinut kaikkiin Karibian saariin, sillä niiden intiaaniasukkaat olivat tuolloin keskipituista eurooppalaista pidempiä.<ref>Sullivan, s. 57.</ref> Ojedan retkikunnassa oli mukana myös [[Amerigo Vespucci]], joka palattuaan Espanjaan kerskui löytäneensä muun muassa Etelä-Amerikan pohjoisrannikon saaret. Häntä onkin joskus pidetty [[ABC-saaret (Alankomaat)|ABC-saarien]] löytäjänä.<ref name="sullivan58">Sullivan, s. 58.</ref>
Aruba haaveili itsenäisydestä 1970-luvulla ja kansanäänestys 1977 oli itsenäisyyden puolella. Aruba erosi [[Alankomaiden Antillit|Alankomaiden Antilleista]] [[1. tammikuuta]] [[1986]] ja siitä tuli Alankomaiden kuningaskunnan autonominen osa. Tällöin alkanut prosessi, joka tähtäsi täyteen itsenäisyyteen 1996, keskeytettiin vuonna 1994 Aruban pyynnöstä.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/3975701.stm Regions and territories: Aruba] BBC NEWS</ref>▼
Espanjalaiset jättivät saaren pitkälti rauhaan, sillä sen ilmasto oli liian kuiva viljelyyn eivätkä he löytänyyt saarelta etsimäänsä kultaa. Saaresta tuli kuitenkin [[Merirosvous|merirosvojen]] piilopaikka.<ref name="auth">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geographia.com/aruba/history.htm| Nimeke = Aruba: History| Julkaisija = Aruba Tourism Authority| Viitattu = 9.5.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Kahdeksankymmenvuotinen sota|Kahdeksankymmenvuotisen sodan]] aikana 1636 [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaat]] otti Aruban, [[Bonaire]]n ja [[Curaçao]]n haltuunsa. Niitä hallittiin alkuun [[Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania]]n alaisuudessa. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] otti 1805 Aruban [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikana, kun Ranska oli vallannut Alankomaat. [[Napoleon I|Napoleon]] kukistettiin [[Wateroon taistelu]]ssa 1815, ja Alankomaat sai Aruban takaisin 1816.<ref name="sullivan58"/>
Aruban vauraus sai alkunsa kultaryntäyksestä, joka alkoi 1820-luvulla.<ref name="geog"/> Kultaryntäys päättyi 1916, kun kaivoksen pitäminen ei enää kannattanut enää.<ref name="auth"/> Aruban talous hiipui hetkellisesti, ja se perustui lähinnä [[Aaloet|aaloeiden]] viljelyyn. Pian kuitenkin löydettiin 30 mailin päästä [[Venezuela]]n [[Maracaibojärvi|Maracaibojärveltä]] öljyä. Aruba nähtiin sopivaksi paikaksi [[Öljynjalostus|jalostaa öljyä]], joten saarelle rakennettiin 1924 öljynjalostamo.<ref name="sullivan58"/> Jalostamo houkutteli saarelle työntekijöitä Amerikoista ja Euroopasta. Se tuotti parhaimmillaan 400 000 [[barreli]]a öljyä päivässä. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana saksalaiset ottivatkin jalostamon kohteekseen, ja vuonna 1942 saksalaissukellusvene ''[[U-156 (1941)|U-156]]'' upotti neljä öljytankkeria satamassa. Tämän jälkeen Yhdysvallat alkoi puolustaa saarta eikä sinne tehty enää onnistuneita hyökkäyksiä.<ref name="sullivan59">Sullivan, s. 59.</ref>
Sodan jälkeen talous keskittyi edelleen öljynjalostukseen, mutta saarella alkoi tulla myös [[Turismi|turisteja]]. Saaren viranomaiset alkoivat panostaa turismiin kuitenkin vasta 1985, jolloin jalostamo suljettiin maailmanlaajuisen öljyn ylituotannon takia. Saaresta tulikin nopeasti merkittävä turismikeskus, ja vaikka jalostamo avattiin uudelleen 1991 saarelaiset ovat jatkaneet panostusta myös turismiin.<ref name="sullivan59"/>
▲
== Politiikka ==
Rivi 55 ⟶ 66:
Aruban valtionpää on Hollannin monarkki, jota edustaa kuuden vuoden välein valittava kuvernööri. Toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentti nimeää ministerit, ja parlamentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden välein.
▲== Maantiede ==
▲Aruba on tasainen saari, joka tunnetaan valkeista hiekkarannoistaan. Saarella ei ole jokia. Korkein kohta on Mount Jamanota, 188 metriä.<ref name="CIA">{{CIA Factbook|aa|Aruba}}</ref> Länsi- ja etelärannat ovat ovat suojaisampia kuin karut pohjois- ja itärannat. Ilmasto on trooppinen meri-ilmasto. Pääosa sademäärästä saadaan marraskuusta helmikuuhun. Muina aikoina vuodesta saarella sataa pääosin vain yöaikaan.
== Talous ==
| |||