Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) viittaus uuteen artikkeliin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna [[2011]] helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna [[2012]] se oli [[17. toukokuuta]]. Vuonna 2013 helatorstai on 9. toukokuuta.
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta ''helghathorsdagh'', joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä, [[kanttaanpyhät|kanttaanpyhinä]], kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvokauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Myös nuoriso juhli helajuhlassa; simaa juotiin, naiset kävivät lemmensaunassa ja tekivät lemmentaikoja.<ref>Christfrid Ganander: Mythologia Fennica</ref> Nuoret myös tanssivat kokoilla.<ref name=KirkTied />
| |||