Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 59 Wikidatan sivulle d:q51649 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 83:
=== Islamin vahvistuminen ===
[[Tiedosto:Age of Caliphs.png|250px|left|thumb|Islamin leviäminen kalifien valloitusten mukana. Sadassa vuodessa Pohjois-Afrikan alueet olivat valloitettu.]]
[[Arabian niemimaa]]lla syntyi 600-luvulla uusi uskonto, [[islam]], joka perustui profeetta [[Muhammad]]in näkemiin näkyihin. Islam levisi erittäin tehokkaasti, pääosin kalifi [[Abu Bakr]]in ansiosta. Vain kahden vuoden aikana hän oli liittänyt yhteen muslimien rivit ja vallannut koko niemimaan. Bakr loi lisäksi iskukykyisen islamilaisen armeijan. Hänen asiaansa vei valloitusretkien muodossa eteenpäin kalifi [[Omar]]. Bysantti ja Persian sassanidit olivat aiemmin käytyjen sotien vuoksi heikkoja, eivätkä ne kyenneet vastustamaan Omarin hyökkäyksiä. Valtapyrkimysten seurauksena Bysantti menetti kristinuskon pyhimmät alueet [[Arabien Egyptin valloitus|Egyptin]] ja [[Arabien Syyrian valloitus|Syyria–Palestiinan]]. Vaikutusalue kaajenilaajeni lisäksi [[Umaijadien Pohjois-Afrikan valloitus|Pohjois-Afrikaan]] ja [[Arabien Espanjan valloitus|Espanjan]] eteläosat joutuivat myös islaminuskoisten valtapiiriin. Idässä valtapiiri laajeni käsittämään myös nykyisten Irakin, Iranin ja Pakistanin alueet.<ref>''Ristiretket'', s. 20</ref> Bysantin vastainen raja vakiintui Konstantinopolin läheisyyteen. Rauha rikkoontui 900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kun Bysantin keisari ryhtyi hyökkäyskannalle valloittaen Turkin seudulta takaisin aiemmin hallitsemiaan alueita. Turkin [[Tarsos]] ja Pohjois-Syyrian [[Antiokia]] olivat jälleen Bysantin hallinnassa.
 
Valtakuntaa luodessa syntyi erimielisyyksiä, mitkä johtivat sisällissotiin. Ensin syynä oli sukulaisten suosiminen ja myöhemmin šiiat vaativat, että kalifin tulisi olla Muhammadille verisukulainen, joksi he eivät sunnilaisia [[umaijadit|umaijaideja]] kelpuuttaneet. 700-luvun puolivälissä sunnalaisuutta tunnustaneet [[abbasidit]] kukistivat verisissä taisteluissa vallassa olleet umaijaidit ja perustivat oman kalifaatinsa. Valtamuutos ei vieläkään kelvannut šiioille, joiden mielestä vain Muhammadin serkun [[Ali ibn Abi Talib]]in jälkeläinen oli kyllin arvokas hallitsijaksi. Abbasidien dynastian valta Bagdadissa näytti rapistumisen merkkejä. Egyptissä nousi valtaan šiialaisuutta tunnustaneet [[fatimidit]], jotka perustivat alueelle kilpailevan kalifaatin. Fatimidien alkutaival oli voitokas, sillä he saivat kaapattua abbasidien hallitsemia alueita. Fatimidikalifi [[Al-Hakim bi-Amr Allah]] määräsi Jerusalemin valloitettuaan [[Pyhän haudan kirkko|Pyhän haudan kirkon]] tuhottavaksi. Länsi-Euroopassa teko ei saanut kiitosta.