Ero sivun ”Arto Paasilinna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
| huomioita =
}}
'''Arto Tapio Paasilinna''' (s. [[20. huhtikuuta]] [[1942]] [[Kittilä]]) on [[Suomi|suomalainen]] humoristikirjailija, jonka teoksia on käännetty useille eri kielille.
 
== Elämä ja ura ==
Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Arto Paasilinna on käynyt [[Lapin kansankorkeakoulunkansankorkeakoulu]]n yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963.
 
Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat [[Erno Paasilinna|Erno]], [[Mauri Paasilinna|Mauri]] ja [[Reino Paasilinna]]. Paasilinnan vanhempi sisar Salme Paasilinna on näyttelijä.
 
Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan, (o.s. Kasper,) kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa. Petteri Paasilinna on [[kustannusosakeyhtiö Paasilinna]]n toimitusjohtaja.
 
Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa ''Karhunkaataja Ikä-Alpi'' vuonna 1964 ja ensimmäisen romaaninsa ''Operaatio Finlandia'' 1972. HänenVuoteen 2009 mennessä hänen kirjojaan onoli käännetty 46 kielelle (2009) ja niistä on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa ''Jäniksen vuosi'' ja ''Ulvova mylläri'', Saksassa ''Suloinen myrkynkeittäjä''. Suomessa on tehty elokuviksi myös [[Ere Kokkonen|Ere Kokkosen]] ohjaamina ''Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä'', ''Hurmaava joukkoitsemurha'' ja ''[[Kymmenen riivinrautaa (elokuva)|Kymmenen riivinrautaa]]'' sekä tv-sarjaksitelevisiosarjaksi ''Suloinen myrkynkeittäjä''. Muita elokuvia ovat [[Hannu Kahakorpi|Hannu Kahakorven]] ohjaama ''[[Onnellinen mies (elokuva)|Onnellinen mies]]'' ja [[Jouko Suikkari]]n ohjaus ''Hirtettyjen kettujen metsä''. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.
Petteri Paasilinna on kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja.
 
Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa ''Karhunkaataja Ikä-Alpi'' 1964 ja ensimmäisen romaaninsa ''Operaatio Finlandia'' 1972. Hänen kirjojaan on käännetty 46 kielelle (2009) ja niistä on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa ''Jäniksen vuosi'' ja ''Ulvova mylläri'', Saksassa ''Suloinen myrkynkeittäjä''. Suomessa on tehty elokuviksi myös [[Ere Kokkonen|Ere Kokkosen]] ohjaamina ''Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä'', ''Hurmaava joukkoitsemurha'' ja ''[[Kymmenen riivinrautaa (elokuva)|Kymmenen riivinrautaa]]'' sekä tv-sarjaksi ''Suloinen myrkynkeittäjä''. Muita elokuvia ovat [[Hannu Kahakorpi|Hannu Kahakorven]] ohjaama ''[[Onnellinen mies (elokuva)|Onnellinen mies]]'' ja [[Jouko Suikkari]]n ohjaus ''Hirtettyjen kettujen metsä''. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.
 
Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. [[Hannu Lukkarinen]] on piirtänyt kaksi sarjakuvateosta, jotka perustuvat Paasilinnan romaaneihin. Vuonna 2002 ilmestyi ''Ronkoteus''-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin ''[[Lentävä kirvesmies]]''. ''Karvainen kamaripalvelija'' ilmestyi vuonna 2006 ja se perustuu ''[[Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija]]'' -romaaniin.
 
Ranskalaisen [[L'Express]]-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa [[Marcel Aymé]]hen.<ref>Kuningas Arto on kuuma lappilainen, Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, 25.6.2010 s. C 3 Anekdootti: HS:n artikkelin kirjoittaja tosin ei tiedä, kuka Aymé on: "Kriitikon mukaan Pasilinna on 'Helsingin Marcel Aymé' ja enää pitäisi tietää, kuka tämä Aymé on."</ref>
 
== Muuta ==
Maaliskuussa 2009 Paasilinna tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vamman tuottamuksesta ja liikennepaosta 80 päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia hänen kolaroituaan toisen auton kanssa moottoritiellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article612934.ece | Nimeke=Arto Paasilinnalle kovat rapsut kolarista | Julkaisija=YLE Uutiset | Ajankohta=13.3.2009 | Viitattu=28.3.2010}}</ref> Myöhemmin samana vuonna Paasilinna määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon hänen kuljetettuaan autoa lääkkeiden vaikutuksen alaisena Espoossa.
 
Lokakuussa 2009 Arto Paasilinna sai [[aivoinfarkti]]n ja samalla aivoverenvuodon<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1744114 | Nimeke=Arto Paasilinna sai vakavan sairauskohtauksen | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=22.10.2009 | Viitattu=22.10.2009}}</ref> ja huhtikuussa 2010 hänet siirrettiin hoitokotiin. Maaliskuussa 2011 Paasilinnan uutisoitiin Paasilinnan käyneen taidenäyttelyssä ja voinnin olevan kohentunut. Entiselleen Paasilinnan ei kuitenkaan enää odoteta palaavan, vaan poikansa; Petteri Paasilinna uskoi syyskuussa 2011 Iltalehdelle antamassaan haastattelussa, että hänen isänsä joutuu viettämään loppuelämänsä hoitokodissa. Paasilinna on asunut sairaalahoidon jälkeen espoolaisessa Kanervakodissa, joka on tarkoitettu ikääntyneille muistisairaille potilaille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177000.shtml | Nimeke=Arto Paasilinnan poika määrää rahoista | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=23.4.2010 | Viitattu=27.4.2010}}</ref> MTV3 uutisoi huhtikuussa 2010, että Paasilinnan edunvalvojaksi on määrätty hänen vanhin poikansa Petteri Paasilinna, koska Arto Paasilinna ei ole oikeuden päätöksen mukaan toipunut siihen kuntoon, että pystyisi itse valvomaan etujaan tai huolehtimaan taloudellisista asioistaan. MTV3:n Viihdeuutiset kertoi huhtikuussa 2012, että Arto Paasilinnan toipuminen vakavasta aivoinfarktista on edennyt niin hyvin, että hän on pystynyt jälleen kirjoittamaan ja on tehnyt jo 80 sivun-sivuisen luonnoksen uudesta kirjastaan hoitokodissa.
 
== Teokset ==