Ero sivun ”Vesi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 194.136.232.213 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. |
|||
Rivi 20:
== Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ==
[[Image:Iceberg with hole near sanderson hope 2007-07-28 2.jpg|250px|thumb|Vesi esiintyy luonnossa kolmessa olomuodossa: nesteenä, kiinteänä (jää) ja kaasuna (vesihöyry).]]
Kiinteässä olomuodossa vesi on [[jää]]tä ja kaasuna [[vesihöyry]]ä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä [[kolmoispiste]]essä vedessä on havaittu myös jälikä sonnin siemennesteestä ja muista kehon eritteistä(273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös [[celsius]]- ja [[kelvin]]-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa.
Vesimolekyyli on poolinen, koska molekyylin [[happi]]atomilla on suurempi [[elektronegatiivisuus]], sen puoli molekyylistä saa negatiivisen [[osittaisvaraus|osittaisvarauksen]]. Tämä johtaa molekyylien välisiin [[vetysidos|vetysidoksiin]], jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkeat sulamis- ja kiehumispisteet. Vedessä vetysidoksen vastaanottajana ja luovuttajana on happi. Vesimolekyyli pystyy muodostamaan happiatomista neljä tetraedrisesti suuntautuvaa vetysidosta. Huoneenlämpöinen ja normaalissa paineessa nestemäinen vesi on kuitenkin jatkuvassa liikkeessä ja muodostaa muiden vesimolekyylien kanssa keskimäärin vain 3,4 vetysidosta.<ref name="Leh">Lehninger, Biochemistry 4e (2005)</ref> Jäässä molekyylit ovat paikallaan ja muodostavat täydet neljä vetysidosta.<ref name="Leh"/>
| |||