Versio 6. toukokuuta 2013 kello 11.10 muokkaa Ilmaisin (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 11 446 muokkausta →‎Nykypäivä: ei en-wikissäkään ole artikkelia jokaisesta zeppelin nt:stä ← Vanhempi muutos		Versio 6. toukokuuta 2013 kello 13.56 muokkaa kumoa 217.152.223.10 (keskustelu) typo ja sanojen muokkausta Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Uss los angeles airship over Manhattan.jpg\|thumb\|right\|250px\|U.S.S. Los Angeles [[Manhattan]]in yllä]] '''Ilmalaiva''' on ilmaa kevyempi ohjattavissa oleva [[ilma-alus]]. Siinä on yksi tai useampi ilmaa kevyemmällä kaasulla, kuten [[helium]]illa tai [[vety\|vedyllä]], täytetty säiliö. Ensin käytettiin vetyä, mutta heliumiin siirryttiin vedyn syttymisherkkyyden vuoksi. ~~Sitä~~Heliumia oli aluksi saatavilla vain lähinnä Yhdysvalloissa. Vapaasti lentävistä [[Ilmapallo (ilmailu)\|ilmapallo]]ista ja [[kuumailmapallo]]ista ilmalaivan erottaa ohjattavuus, kun taas ilmapallon liikettä voidaan ohjata vain korkeussuunnassa. Ilmalaivan alaosassa on kori eli gondoli, jossa on tilat miehistölle ja matkustajille. Ilmalaivoja säilytettiin suurikokoisissa ilmalaivahalleissa. Ilmalaivoja kehitettiin voimakkaasti varsinkin [[Saksa]]ssa vuosina [[1900]]–[[1936]]. Niillä matkustettiin säännöllisesti Saksasta jopa Atlantin yli Brasiliaan ja Argentiinaan asti. Zeppeliinit olivat tilastollisesti ottaen hyvin turvallisia, ilmalaiva [[Graf Zeppelin]] lensi 1,6 miljoonaa kilometriä yhdenkään matkustajan vammautumatta. Silti niille sattui pahoja onnettomuuksia, joista pahimmat ilmalaivoille ''R-101'', ''USS Shenandoah'', ''USS Akron'' ja ''[[Hindenburg (zeppeliini)\|Hindenburg]]''. Ilmalaivoista luovuttiin muutaman hyvin tuhoisan onnettomuuden vuoksi ja koska [[lentokone]]et kehittyivät luotettaviksi kulkuvälineiksi. Rivi 49: [[Tiedosto:First Zeppelin ascent.jpg\|thumb\|250px\|LZ1:n ensilento [[Bodenjärvi\|Bodenjärvellä]] 2.7.1900.]] [[Tiedosto:Zeppelin LZ4.jpg\|thumb\|250px\|LZ4.]] Armeijasta eläkkeelle jäänyt saksalainen kreivi [[Ferdinand von Zeppelin]], jota kiinnostivat lentävät laitteet, osti David Schwarzin leskeltä tämän ilmalaivan oikeudet, ja haki vuonna [[1895]] patenttia omalle tuosta johdetulle kehitelmälleen. Ensimmäistä zeppeliiniä alettiin rakentaa [[1899]] kelluvassa hallissa. 2. heinäkuuta [[1900]] Zeppelin lennätti ensimmäistä jäykkää ilmalaivaa [[LZ1]], joka aloitti varsinaisen ilmalaivakauden. Se toimi vain 18 minuuttia ennen vian ilmaantumista, ja zeppeliini jouduttiin laskemaan maahan korjausta varten. Vaikka Zeppelinin ilmalaiva lensi nopeammin kuin ranskalainen La France aikoinaan, se ei kiinnostanut sijoittajia, ja niinpä Zeppelin joutui purkamaan LZ1:n. Rivi 114: Helium on uusiutumatonta ja Teksasissa sijaitsevan maailman suurimman heliumvarannon odotetaan kuluvan loppuun vuoteen 2016 mennessä.<ref>Washington University in St. Louis. [http://www.sciencedaily.com/releases/2008/01/080102093943.htm Helium Supplies Endangered, Threatening Science And Technology.] Science Daily 5 tammikuuta 2008. Viitattu 23. heinäkuuta 2008. </ref> Heliumia voidaan kuitenkin ~~syntetisoida~~valmistaa synteettisesti pommittamalla [[litium]]ia tai [[boori]]a nopeilla protoneilla. Tämä ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattava tuotantotapa. <ref>Dee, P. I.; E. T. S. Walton (1933). "A Photographic Investigation of the Transmutation of Lithium and Boron by Protons and of Lithium by Ions of the Heavy Isotope of Hydrogen". Proceedings of the Royal Society of London 141 (845): 733–742. doi:10.1098/rspa.1933.0151</ref> ===Mainostaminen=== Rivi 122: [[Saksa]]n [[Friedrichshafen]]issa nykyaikaiset Zeppelin NT -ilmalaivat lennättävät turisteja [[Bodensee]]n yllä. Vuonna 2007 Zeppelin-Reederei vei kiertoajelulle 12 000 matkustajaa.<ref name="nytdirigible" /> Ilmalaivan kyytiin pääsee myös Kaliforniassa.<ref name="nytdirigible" /> NT-laivojen toiminta ei ole taloudellisessa mielessä ~~kannattavinta~~kovin ~~mahdollista~~kannattavaa.<ref name="tyndall"/> Suurempien laivojen tilanne olisi luultavasti toinen.<ref name="andersonwood" />

Ero sivun ”Ilmalaiva” versioiden välillä