Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Itsenäisyydenkadusta on oma artikkelinsa, niin ei tarvinne tässä selostaa tarkemmin)
[[KuvaTiedosto:Tammelantori.jpg|thumb|225px|Tammelantori. Taustalla entinen Aaltosen kenkätehdas.]]
[[KuvaTiedosto:Annikinkatu block in Tampere Aug2008 001.jpg|thumb|225px|Annikinkadun 100-vuotiassatavuotias puutalokortteli.]]
[[KuvaTiedosto:Tammelantori20009.jpg|thumb|225px| Tammelantorilla on lauantaisin kirpputori]]
[[FileTiedosto:Tammelantori idästä kuvattuna.JPG|thumb|Tammelantori idästä kuvattuna]]
'''Tammela''' on [[Tampere]]en keskustan kaupunginosa, joka rajoittuu etelässä [[Itsenäisyydenkatu]]un, lännessä [[ratapiha]]an, pohjoisessa Kekkosentiehen ja idässä Kalevan puistotiehen. Myös [[Tulli (Tampere)|Tullin alue]] [[Sorsapuisto]]ineen, etelään Kalevantiehen saakka, sekä [[Osmonmäki]] lasketaan usein kuuluviksi Tammelaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Wacklin, Matti | Nimeke=Tammela &ndash; suutarien pääkaupunki | Selite= | Julkaisija=Tampereen Tammelalaiset ry1997./Tampereen kaupunki | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-609-058-3}}</ref> Kaupunginosan nimenä Tammela on epävirallinen; siihen kuuluvat Tampereen XV ja XVI kaupunginosat. <ref> Maija name="louhivaara86">Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet''1999, s. 86. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
 
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna 2003 purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna 1990 pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä.<ref> Louhivaara 1999, s. 89. </ref>
 
Tammelan pääkadut ovat [[Tampereen rautatieasema]]n ja Sammon aukion välinen [[Itsenäisyydenkatu]] (vuoteen 1958 nimeltään Puolimatkankatu<ref>Louhivaara 1999, s. 87.</ref>) ja Tammelantorin itäreunaa sivuava Tammelan puistokatu, joiden risteyksessä otettiin vuonna 1960 käyttöön Tampereen ensimmäiset [[liikennevalo]]t. Tammelan puistokadun eteläpää Itsenäisyydenkadulta Kalevantielle nimettiin [[Yliopistonkatu (Tampere)|Yliopistonkaduksi]] vuonna 1984. Aloite nimenmuutokseen tuli silloin 60-vuotisjuhlaansa viettäneeltä yliopistolta.<ref> Louhivaara 1999, s. 91. </ref>
 
Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä [[Hatanpään kartano]]n torpasta, joka mainitaan vuonna 1758 tehdyssä kartassa. Muita siellä olleitaalueen torppia olivat mm.muun muassa Puolimatka, Moisio, Mäkipää ja Välimaa, jotka ovat säilyneet myöhemmässä kadunnimistössä. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna [[1876]] ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin [[asemakaava]] vuonna [[1886]] ja sitä täydennettiin vuonna [[1897]], jolloin otettiin käyttöön runsaasti [[Kalevala]]-aiheisia kadunnimiä, mm.muun muassa Ilmarinkatu, Tapionkatu, Kyllikinkatu ja Kullervonkatu. Nämä ovat Tampereen vanhimmat yhtenäisen ryhmän muodostavat kadunnimet. <ref> Louhivaara 1999, s. 86. <name="louhivaara86"/ref>
 
Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.
 
Tammelassa sijaitsi aikanaan merkittävää kenkäteollisuutta, Tammelantorin kupeessa [[Aaltosen kenkätehdas]] ja Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulmassa [[Attilan kenkätehdas]]. Kun Tamperetta kutsuttiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suutarien pääkaupungiksi tarkoitettiin nimenomaan Tammelaa. Aaltosen kenkätehtaan naapurina oli konepaja [[Kone ja Terä|Kone ja Terä Oy]], jonka tunnetuimpia tuotteita olivat 1950-luvulla hyvin suositut Jaguar-merkkiset [[polkupyörä]]t.
 
Tammelaa voidaan monessa suhteessa verrata [[Helsinki|Helsingin]] [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] kaupunginosaan. Tammelan erottaa varsinaisesta ydinkeskustasta rautatie (vrt. [[Pitkäsilta]]), ja entisestä työläiskaupunginosasta on vähitellen tullut nuorten aikuisten ja toisaalta iäkkäämmän väestön suosima asuinalue. Nuorten aikuisten myötä myös ravintolakulttuuri on voimistumassa. [[Tampereen yliopisto]]n opiskelijat suosivat Tammelaa asuinpaikkanaan kampuksen läheisen sijainnin takia. Alueen vanhoihin kiinteistöihin on kunnostettu [[Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö]]n (TOAS) asuntoja.
 
Tammelassa on myös [[Tammelan stadion|Tammelan jalkapallostadion]] ja alakoulu.
 
== Lähteet ==
* Louhivaara, Maija: ''Tampereen kadunnimet''. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
* {{kirjaviite | Tekijä=Wacklin, Matti | Nimeke=Tammela – suutarien pääkaupunki | Julkaisija=Tampereen Tammelalaiset ry./Tampereen kaupunki | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-609-058-3}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
70 193

muokkausta