Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laitetaan ajan tasalle, alaviitteet käyttöön ym. |
Laitetaan vielä yksi ulkoinen lähde, jossa todetaan Kuukausiliitteen jutun yhteys myöhempiin tapahtumiin. |
||
Rivi 4:
==Historia==
[[Turun akatemia]] tilasi alun perin rintakuvan tunnetulta venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta 6 800:n ruplan hinnalla vuonna 1814. Luonnollista kokoa suurempi pronssiveistos on 130 sentin korkuinen. Professori [[Johan Erik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan latinankielisen tekstin.<ref name="museo">[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=statue Aleksanteri I] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo
Yliopiston siirtyessä Helsinkiin rintakuva seurasi mukana ja se sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneeseen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennukseen]], jossa se oli puolipyöreän juhlasalin keskipisteenä rehtorin mahonkisen [[kateederi]]n taustalla. Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] käytti patsasta lähtökohtana juhlasalia suunnitellessaan: koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen, vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen. Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki.
Rivi 12:
Vuosina 1944–1957 rintakuva oli [[Suomen kansallismuseo]]n pihalla Töölössä. Vuonna 1957 se siirrettiin yliopiston kirjaston (nyk. [[Kansalliskirjasto]]) pihanurmikolle. Alkuperäiset koristelistat ja jalustan tekstit olivat tässä vaiheessa jääneet pois ja [[Eero Petterson]] teki niistä 1960-luvun lopussa uudet versiot.<ref name="museo" /> Rintakuva oli yli 50 vuotta tällä paikalla kirjaston etelänpuoleisessa puistikossa, jonne pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta ja jossa korkea graniittipenger ja rauta-aita erottivat sen viereisistä kaduista. Se oli siksi vaikeasti havaittavissa.
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan ja
== Lähteet ==
|