Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+wl, -wl
Laitetaan ajan tasalle, alaviitteet käyttöön ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Alexander I 01.jpg|thumb|250px|Aleksanteri I:n rintakuva Kansalliskirjaston pihalla, jossa se oli vuosina 1957–2013. Jalustan teksti on suomeksi ''Isänmaan ja Yliopiston isä''.]]
 
'''Aleksanteri I:n rintakuva''' on [[Helsingin yliopisto]]n omistama ja venäläisen kuvanveistäjän [[Ivan Martos]]in tekemä patsas[[rintakuva]], joka esittää Venäjän keisaristakeisaria ja Suomen suuriruhtinaastasuuriruhtinasta [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:stää]]. PatsasVuonna sijaitsee1814 valmistunut patsas on vuosien varrella ollut sijoitettuna useisiin paikkoihin [[HelsinkiTurku|HelsingissäTurussa]] ja [[Kansalliskirjasto (Suomi)Helsinki|KansalliskirjastonHelsingissä]] puutarhassa rauta-aidan takana.
 
==Historia==
[[Rintakuva]] koristi alun perin [[Turun akatemia]]n vuonna 1815 valmistuneen [[Akatemiatalo]]n juhlasalia. Keisari Aleksanteri I oli laajentanut ja uudistanut Turun akatemiaa merkittävästi, ja akatemia halusi kunnioittaa keisaria sijoittamalla hänen rintakuvansa juhlasalin kunniapaikalle. Patsas tilattiin venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta, joka aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten veisti Aleksanterin roomalaisen keisarin asussa.
[[Turun akatemia]] tilasi alun perin rintakuvan tunnetulta venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta 6&nbsp;800:n ruplan hinnalla vuonna 1814. Luonnollista kokoa suurempi pronssiveistos on 130 sentin korkuinen. Professori [[Johan Erik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan latinankielisen tekstin.<ref name="museo">[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=statue Aleksanteri I] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 5.5.2013.</ref> Rintakuva sijoitettiin vuonna 1815 valmistuneen [[Akatemiatalo]]n juhlasaliin. Keisari Aleksanteri I oli laajentanut ja uudistanut Turun akatemiaa merkittävästi, ja akatemia halusi kunnioittaa keisaria sijoittamalla hänen rintakuvansa juhlasalin kunniapaikalle. Aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten Martos veisti Aleksanterin roomalaisen keisarin asussa.
 
Yliopiston siirtyessä Helsinkiin 1827 rintakuva seurasi mukana ja se sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneeseen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennukseen]], jossa se oli puolipyöreän juhlasalin keskipisteenä rehtorin mahonkisen [[kateederi]]n taustalla. Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] käytti patsasta lähtökohtana juhlasalia suunnitellessaan: koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen, vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen. Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki.
 
ItsenäistymisenSuomen itsenäistymisen jälkeen kiihkoisänmaalliset ylioppilaat eivät voineet hyväksyä Venäjän tsaarin kuvaa oppilaitoksensa juhlasalissa ja tärvelivät sitä muun muassa tervaamalla jalustan tekstin. Vuonna 1932 patsas siirrettiin yliopiston konsistorin päätöksellä pois juhlasalista jakonsistorin sijoitettiinsaliin<ref [[Suomen kansallismuseo]]nname="museo" pihalle/>. Siirto saattoi pelastaa patsaan, sillä yliopiston juhlasalin alkuperäinen sisustus tuhoutui jatkosodan aikana [[JatkosotaHelsingin suurpommitukset|jatkosodanilmapommituksessa]] ilmapommituksessavuonna 1944.
 
Vuosina 1944–1957 rintakuva oli [[Suomen kansallismuseo]]n pihalla Töölössä. Vuonna 1957 rintakuvase siirrettiin nykyiselleyliopiston paikalleenkirjaston Kansalliskirjaston(nyk. puutarhaan[[Kansalliskirjasto]]) pihanurmikolle. SeAlkuperäiset sijaitseekoristelistat ja jalustan tekstit olivat tässä vaiheessa jääneet pois ja [[Eero Petterson]] teki niistä 1960-luvun lopussa uudet versiot.<ref name="museo" /> Rintakuva oli yli 50 vuotta tällä paikalla kirjaston etelänpuoleisessa puistikossa, jonkajonne pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta ja jossa korkea graniittipenger ja rauta-aita erottaaerottivat sen viereisistä kaduista,. jaSe onoli siksi vaikeasti havaittavissa. Puistikkoon pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta.
 
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan ja tämän seurauksena yliopisto päätti viimein tehdä asialle jotain. Rintakuva vietiin keväällä 2013 konservoitavaksi. Kunnostuksen jälkeen se aiotaan sijoittaa sisätiloihin, mahdollisesti päärakennuksen kolmanteen kerrokseen tulevaan [[Helsingin yliopistomuseo]]n näyttelyyn.<ref>Satu Pajuriutta: [http://www.hs.fi/kaupunki/Kiistelty+Aleksanteri+In+patsas+siirret%C3%A4%C3%A4n+sis%C3%A4tiloihin/a1360214310566 Kiistelty Aleksanteri I.n patsas siirretään sisätiloihin] Helsingin Sanomat 8.2.2013.</ref><ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/Aleksanteri+In+rintakuva+vietiin+remontin+tielt%C3%A4/a1366945773332 Aleksanteri I:n rintakuva vietiin remontin tieltä] Helsingin Sanomat 26.4.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref> Lisäksi siitä otetaan uusi pronssivalos [[Turun yliopisto]]lle, joka aikoo sijoittaa sen patsaan alkuperäiseen paikkaan eli Akatemiatalon juhlasaliin. Tämän olisi tarkoitus toteutua vuoteen 2014 mennessä.<ref>Unto Hämäläinen: [http://www.hs.fi/kotimaa/Aleksanteri+In+patsas+palaa+Turkuun/a1363055866085 Aleksanteri I:n patsas palaa Turkuun] Helsingin Sanomat 12.3.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref>
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=statue Rintakuva Helsingin taidemuseon sivuilla]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*Unto Hämäläinen: [http://www.hs.fi/kuukausiliite/H%C3%A4v%C3%A4isty+keisari/a1305633173900 Häväisty keisari] Helsingin Sanomat 5.1.2013.
 
[[Luokka:Helsingin patsaat ja veistokset]]