Ero sivun ”Tammela (Tampere)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Tammela tunnetaan erityisesti [[Tammelantori]]sta, joka on Tampereen ainoa ympärivuotisessa päivittäisessä käytössä oleva kauppatori. Tammelan itäosissa on vielä jäänteitä vanhasta Puu-Tammelasta, kun taas keskustaa lähinnä oleva alue on lähes kokonaan tiili- ja betonirakenteista. Monet jäljellä olevista puutaloista on nyttemmin suojeltu samoin kuin alueen ainoa alkuperäinen kivitalo [[Villa Sofia]]. Jotkut taloista on kunnostettu, jotkut taas korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla. Viimeksi vuonna [[2003]] purettiin suuren kohun saattelemana Kyllikinraitin talot, joiden tilalle rakennettiin Vuokratalosäätiön kerrostaloja. Nimityksenä Puu-Tammela tuli viralliseen käyttöön vuonna [[1990]] pidettyjen [[asuntomessut|asuntomessujen]] myötä. <ref> Louhivaara 1999, s. 89. </ref>
 
Tammelan pääkatupääkadut onovat Tammelantorin[[Tampereen itäreunaarautatieasema]]n sivuavaja TammelanSammon puistokatu.aukion Itsenäisyydenkadunvälinen Itsenäisyydenkatu (vuoteen [[1957]] nimeltään Puolimatkankatu<ref> Louhivaara 1999, s. 87.</ref>) ja Tammelantorin itäreunaa sivuava Tammelan puistokadunpuistokatu, joiden risteyksessä otettiin vuonna [[1960]] käyttöön Tampereen ensimmäiset [[liikennevalo]]t. Tammelan puistokadun eteläpää Itsenäisyydenkadulta Kalevantielle nimettiin Yliopistonkaduksi vuonna [[1984]]. Aloite nimenmuutokseen tuli silloin 60-vuotisjuhlaansa viettäneeltä yliopistolta. <ref> Louhivaara 1999, s. 91. </ref>
 
Tammelan nimi juontuu alueella sijainneesta Tammela-nimisestä [[Hatanpään kartano]]n torpasta, joka mainittiin vuonna [[1758]] tehdyssä kartassa. Tampereen kaupunki osti Tammelan tulevan kaupunginosan alueen vuonna [[1876]] ja se päätettiin varata erityisesti työväestön asuinalueeksi. Alueelle vahvistettiin [[asemakaava]] vuonna [[1886]] ja sitä täydennettiin vuonna [[1897]], jolloin otettiin käyttöön runsaasti [[Kalevala]]-aiheisia kadunnimiä. <ref> Louhivaara 1999, s. 86. </ref> Suuri osa Tammelan rakennuksista tuhoutui [[Suomen sisällissota|vuoden 1918 sisällissodassa]] valkoisten pommituksissa sekä [[Tampereen taistelu|Tampereen valtauksen]] ratkaisutaisteluissa. Kaupunginosa kärsi tuhoja myös [[talvisota|talvisodan]] lentopommituksissa. Kolmannen kerran Tammelan rakennuskanta koki tuhoja [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] kaupungistumisen vuosina, jolloin kaupunginosa lopullisesti alkoi muistuttaa nykyaikaista betonilähiötä.