Ero sivun ”Hanna Taini” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Tyyliseikkoja: nelikymppisenä, filmi yms. |
||
Rivi 30:
===Perhetausta===
Hanna Taini syntyi [[suomenruotsalainen|suomenruotsalaiseen]] perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Nachum Mendel Schlimowitsch (1873–1924) ja Rebecka Schlimowitsch (1879–1921). Hänen sisaruksiaan olivat Ester (1903–1953), Jakob (1906–1996) ja Bernard (1907–1988). Lisäksi oli neljäs sisar.<ref>http://www.amitys.com/webtrees/individual.php?pid=I8203&ged=Gedcom.ged</ref> Äiti Rebecka kuoli
===Näyttelijän ura===
Hanna Taini tunsi omien sanojensa mukaan kutsumusta elokuvaan jo hyvin nuorena, mutta vanhemmat sisarukset eivät halunneet päästää häntä alalle liian varhaisessa iässä. Tainin elokuvaura alkoi 18-vuotiaana vuonna [[1929]] Valentin Vaalan
Hanna Tainin uran merkkipaalu oli marraskuussa [[1934]] ensi-iltansa saanut ''[[Siltalan pehtoori]]''. Taini näytteli elokuvan naispääosan, Siltalan valtiattaren Lilli Lindin roolin. Miesvastanäyttelijä, itse Siltalan pehtoori oli [[Jalmari Rinne]]. [[Risto Orko]]n ohjaama kartano[[komedia]] oli yleisömenestys: lähes miljoona katsojaa. Tainista tuli elokuvayleisön suosikki, vaikka hänen suorituksensa taiteellinen taso jäi vaatimattomaksi.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivut 29 ja 31</ref>
Rivi 42:
Hanna Taini jatkoi opiskeluaan Ruotsalaisen Teatterin oppilaskoulussa ja sai vähitellen yhä merkittävämpiä näyttämörooleja. Hänen mainekkaimpia töitään Ruotsalaisessa Teatterissa olivat muun muassa ''Vanhan Heidelbergin'' Käthie ja ''Casanovan'' keisarinna Maria Theresia.
''Siltalan pehtoorin'' jälkeen Tainin elokuvauralla seurasi tauko. Helmikuussa [[1937]] tuli ensi-iltaan [[draama]] ''[[Ja alla oli tulinen järvi]]'', jossa Taini näytteli Elma Lumian roolin. Maaliskuussa [[1938]] ilmestyi ''[[Karmankolon kuningas]]''; siinä Taini näytteli Elisa Rosengreniä. Molemmat suoritukset saivat tylyn vastaanoton
Kun Taini sai naispääosan elokuvasta ''[[Vihreä kulta]]'' vuonna 1939, lehdistö toivotti hänet ylistävin äänenpainoin tervetulleeksi takaisin elokuvan maailmaan. Häntä kutsuttiin hienostuneeksi maailmannaiseksi, "Grand Dameksi", jollaista suomalainen elokuva tarvitsi. Taini selvisi osastaan Kristine Bergmanina miten kuten ja
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Taini siirtyi tyttärensä kanssa Helsingistä [[Kokkola]]an. Lisäksi hän vieraili [[Tukholma]]ssa ''Vihreän kullan'' [[Ruotsi]]n ensi-illassa. Samassa yhteydessä hän antoi runonlausuntaesityksiä.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivut 37 ja 38</ref>
Rivi 50:
===Elokuvauran loppu===
Elokuvassa ''[[Morsian yllättää]]'' vuonna [[1941]] Taini teki onnistuneen sivuosan vamppina. Rooli oli hänelle mieluinen, sillä se ei toistanut aiempien elokuvatehtävien hienostorouva-asetelmia.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivut 38 ja 39</ref> Taini päätti valkokangasuransa
Taini esiintyi
Taiteilijan uransa päätyttyä Hanna Taini työskenteli parikymmentä vuotta eräässä hattuliikkeessä Helsingin [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadulla]]. Seniorivuosinaan hän opetti puhetekniikkaa ja järjesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielen]] keskustelutunteja. Hän pyrki opettamaan tyylipuhdasta ruotsia ja piti riikinruotsia osin jopa rappeutuneena.<ref>Ihanat naiset kankaalla, sivu 43</ref>
|