|
[[Tiedosto:Bastille reconstruction 1420.jpg|thumb|Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420.]]
'''Bastilji''' ({{k-fr|Bastille}}, < [[latina|myöhäislatinamyöhäislatinan]] sanasta ''bastire'' = rakentaa’rakentaa’)<ref name="isotieto">{{Kirjaviite | Tekijä =Iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica | Nimeke = Bastilji| Vuosi =1962 | Luku = I (A-Celle)| Sivu = 1076| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 7.4.2012}}</ref>, tarkemmin ''Bastille Saint-Antoine'', oli [[bastionijärjestelmä|linnoitus]], joka sijaitsi [[Pariisi]]ssa nykyisen [[place de la Bastille]] -aukion paikalla. Linnoitus purettiin sen jälkeen, kun se oli vallattu [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] alkuvaiheissa, [[14. heinäkuuta]] [[1789]].
==Historia==
===Linnake===
La bastille Saint-Antoine eli Bastilji rakennettiin 1370–1382 suojaamaan Pariisia englantilaisia vastaan <ref name="isotieto" />. [[Satavuotinen sota]] oli alkanut 1337, niinpä linnasta rakennettiin todellinen puolustuslinna ja [[arsenaali|asevarasto]] suojaamaan kaupungin tuolloin haavoittuvaa itäpuolta. Erityistä suojausta tarvittiin kaupungin ympärysmuurissa olleelle portille nimeltään Saint-Antoine. Tuolloin vallinneen tyylin mukaisesti linna varustettiin neljällä tornilla, mutta tornien määrä lisättiin myöhemmin kahdeksaksi. Juuri tätä linnan nimi ''bastille'' tarkoittaakin (''bastilji'' = tornilla’tornilla varustettu linna linna’)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tietosanakirja | Nimeke = Bastilji| Vuosi =1987 | Luku = I (A-C)| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = | Viitattu = 7.4.2012}}</ref>.
Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 metriä ja korkeus 24 metriä tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja 8kahdeksan metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]-joesta. Linnaan tultiin Saint-Antoine-kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[Vincennes'in linna]]n vartiotorni.
[[Tiedosto:Sauveur-Le-Comte-Blocus-de-.jpg|thumb|left|Bastilijin ja Seinejoen maisema [[Fronde]]-kapinan aikoihin 1649. Maalaus:Sauveur Le Conte.]]
Bastilji kuului vuosina [[1356]]–[[1383]]1356–1383 rakennettuun [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n]] puolustusmuurijärjestelmään, jonka sotilaallinen käyttökelpoisuus osoittautui kuitenkin sangen nopeasti keskinkertaiseksi. Kun ulommaksi rakennettiin uusi muuri, linna menetti puolustustehtävänsä. [[Ludvig XI]]|Ludvig XI:n]] aikana se toimi ajoittain valtion vankilana, sitten [[Frans I]]|Frans I:n]] aarrekammiona ja vastaanottotiloina.
[[Henrik III (Ranska)|Henrik III:n]] hallinnon viime vaiheissa vuosina 1585–1598 käydyn 8. uskonsodan aikana Bastilji antautui 13. toukokuuta 1588. Vuonna 1602 linnan kuvernööriksi nimitetty [[Maximilien de Béthune|Sullyn herttua]] sijoitti osan kuninkaallisista aarteista omaa nimeään kantavaan torniin. Vuonna 1649 linna valloitettiin uudelleen, kun valtakunnan merkittävät aateliset nousivat kuningasta vastaan [[Fronde]]-kapinan aikana.
| 