Ero sivun ”Kerttu Saalasti” versioiden välillä

162 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(tasavalta -sana pois)
Saalasti valittiin Nivalan kunnanvaltuustoon ainoana naisena 1937 ja valtuustokautenaan hän oli mukana useissa lautakunnissa, muun muassa köyhäinhoitolautakunnassa. Saalasti toimi eduskunnassa 1948–1962 [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] kansanedustajana ja 1966–1970 Keskustapuolueen edustajana. Vuosina 1966–1970 hän kuului suureen valiokuntaan ollen sen varapuheenjohtaja. Saalasti oli [[Pohjoismaiden neuvosto]]n jäsenenä 1959–1961 ja uudelleen 1966–1970. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä [[Suomen presidentinvaali 1950|1950]], [[Suomen presidentinvaali 1956|1956]], [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]] ja [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]].
 
Saalasti oli [[Kekkosen V hallitus|Kekkosen V hallituksen]] opetusministeri vuosina 1954–1956 ja [[Sukselaisen I hallitus|Sukselaisen I hallituksen]] opetusministeri 1957. Hänen ministerikautensa suurin henkilökohtainen saavutus oli [[Oulun yliopisto]]n perustaminen ja yliopisto antoi hänelle lääketieteen ja kirurgian kunniatohtorin arvon vuonna 1972. Lisäksi Oulun yliopisto kunnioitti Kerttu Saalastia nimittämällä Linnanmaalla sijaitsevan juhlasalinsa Saalasti-saliksi. Opetusneuvoksen arvonimen Saalasti sai vuonna 1969. Saalastin mukaan nimetty säätiö, [[Kerttu Saalasti -säätiö]], jakaa apurahoja Oulun Eteläisen alueella toimiville yliopisto-opiskelijoille ja tutkijoille.
 
==Lähteet==
24

muokkausta