Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 5 Wikidatan sivulle d:q3090214 siirrettyä kielilinkkiä |
p w-fix: valtioneuvos ja todellinen valtioneuvos |
||
Rivi 40:
[[Tiedosto:Bildnis Johan Albrecht Ehrenström in Helsinki 01.jpg|thumb|Ehrenström [[Felix Nylund]]in suunnittelemassa, 1941 paljastetussa reliefissä.]]
Ehrenström sai 1812 [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]] ja 1814 [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen sekä 1818 [[Pyhän Annan ritarikunta|Pyhän Annan]] 1. luokan ritarimerkin.<ref name="KB" /> [[Suomen asiain komitea]]n puheenjohtajaksi tullut<ref name="Armfelt" /> Armfelt turvautui hänen taitoihinsa muistioiden kirjoittamisessa. Esimerkiksi vuonna 1812 Ehrenström laati suunnitelman Suomen keskushallinnon uudistamisesta, jossa [[hallituskonselji]] olisi korvattu neljällä erillisellä viranomaisella. Suunnitelma kuitenkin raukesi Armfeltin kuollessa kaksi vuotta myöhemmin. Tämä toteutumaton suunnitelma on joskus nähty vanhojen kustavilaisten pyrkimyksenä korvata Suomen suuriruhtinaskunnan 1808–1809 muotoutunut keskushallinto uudella, Kustaa III:n ajan Ruotsia muistuttavalla hallinnolla. Jälkeenpäin on arveltu, että keskitetyn hallituskonseljin hajottaminen olisi toteutuessaan saattanut heikentää Suomen autonomiaa. Vuonna 1820 Ehrenström nimitettiin itse keisarillisen senaatin (ent. hallituskonselji) talousosastoon, jossa hän toimi salkuttomana senaattorina ja 1822 alkaen [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|varapuheenjohtajan]] sijaisena. Hänen on kuitenkin arvioitu olleen senaatissa vaikutusvallaltaan melko heikko ja keskittyneen vähemmän tärkeisiin asioihin. Senaattorius kohensi kuitenkin hänen taloudellista asemaansa, sillä 1000 hopearuplan vuotuisen virkaeläkkeensä takia hänelle ei ollut maksettu erikseen palkkaa Helsingin jälleenrakennuskomitean johtamisesta.<ref name="KB" />
Ehrenström johti jälleenrakennuskomiteaa, kunnes se hänen ehdotuksestaan lakkautettiin keisarin päätöksellä lokakuun 1825 alusta. Samassa yhteydessä hän erosi myös senaatista, josta oli pyytänyt eroa jo tammikuussa. Elämänsä viimeiset 20 vuotta hän vietti synnyinkaupungissaan Helsingissä eräänlaisena kaupungin kunniavanhuksena.<ref name="KB" /> Vuosien 1827 ja 1830 välillä<ref name="SBL" /> hän kirjoitti myös muistelmansa, joiden käsikirjoitus talletettiin [[Uppsalan yliopisto]]n kirjastoon. Ehrenström kuoli 84-vuotiaana vuonna 1847.<ref name="KB" /> Hänet haudattiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle ja hautajaiskulkueseen osallistui lähes koko Helsingin porvaristo.<ref name="info" /> Muistelmakäsikirjoitus julkaistiin 1882–1883 kahdessa osassa nimellä ''Statsrådet Joh. Alb. Ehrenströms Efterlemnade Historiska Anteckningar''. Muistelmissaan hän liioitellen korosti olleensa nuoruudessaan tiukasti oppositiossa kuningas Kustaa III:n hallintoa vastaan.<ref name="KB" />
| |||