Ero sivun ”Sotaveteraani” versioiden välillä

[[Suomen sotaveteraaniliitto]] kuitenkin kutsuu sotaveteraaneiksi ainoastaan omia jäseniään, jotka palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena ovat osallistuneet Suomen vuosina 1939–1945 käymiin sotiin.<ref>[http://sotaveteraaniliitto.fi/tietoa-liitosta Tietoa Sotaveteraaniliitosta liiton omalla sivulla] Viitattu 19.4.2011</ref>

 

 

Suomessa sotaveteraanit olivat vielä 1970-luvulla merkittävä poliittinen voima. Vuonna 1970 eduskuntaan valittiin 43 veteraaniliiton jäsentä. Politiikassa oli mukana enemmän sotaveteraaneja kuin koskaan muulloin, ylintä johtoa myöten: [[Aarne Saarinen]], [[Ahti Karjalainen]], [[Päiviö Hetemäki]], [[Ele Alenius]], [[Mauno Koivisto]] ja [[Väinö Leskinen]] olivat kaikki sodan käyneitä miehiä. Myös [[Urho Kekkonen]] oli sotaveteraani, tosin eri sodasta kuin edellä mainitut. Merkittävä osa veteraaneista kannatti Kekkosta ja äänesti vasemmistoa, ja Sotaveteraaniliitto että Rintamaveteraaniliitto pyrkivät luomaan ystävälliset suhteet niin [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]an kuin [[Rauhanpuolustajat|Rauhanpuolustajiinkin]].<ref name="ts">{{verkkoviite|Osoite=http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:140:0:0:0;4:139:0:1:2008-04-24,104:139:535931,1:0:0:0:0:0: |Nimeke=Sotaveteraanit ja taistolaiset|Julkaisija=Turun Sanomat|Tekijä=Markku Jokisipilä}}</ref>

Viime vuosikymmeninä on julkisuudessa ajoittain väitetty, ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja että [[nuoriso]] ja [[vasemmisto]]laiset, varsinkin [[taistolaiset]], olisivat pilkanneet veteraaneja erityisesti [[1960-luku|1960]]- ja [[1970-luku|1970-luvuilla]]. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti.<ref name="ts"/>

 

 

[[2000-luku|2000-luvulla]] sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden [[2006]] veteraanikeräys sai ennätystuloksen.