Avaa päävalikko

Muutokset

146 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
isä-Rekola linkitys
'''Esko Johannes Rekola''' (s. [[10. kesäkuuta]] [[1919]] [[Tampere]]) on moninkertainen [[ministeri]] sekä [[rautatiehallitus|rautatiehallituksen]] pääjohtaja. Hän on koulutukseltaan [[Lakitiede|lainopin]] [[kandidaatti]] (1945) sekä lakitieteen [[lisensiaatti]] (1954) ja on saanut [[varatuomari]]n arvon 1947.
 
Esko Rekola osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an kenttätykistössä ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Lakimieheksi valmistuttuaan hän on työskennellyt [[asianajotoimisto]]ssa ja vuodet 1948–1954 [[Maalaiskuntien liitto|Maalaiskuntien liiton]] lakimiehenä, apulaistoiminnanjohtajana ja osastopäällikkönä. [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu|Yhteiskunnallisen korkeakoulun]] kunnallislainsäädännön yliopettaja hän oli 1954–1956 ja edelleen [[Valtiovarainministeriö]]n vero-osaston päällikkö 1957–1959 ja tulo- ja menoarvio-osaston päällikkö 1959–1965. [[Valtioneuvosto]]n kanslian [[kansliapäällikkö]]nä hän oli 1965–1966 ja uudelleen 1977–1982. [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] pääjohtajana hän oli 1966–1973 ja [[Liikenneministeriö]]n kansliapäällikkö 1973–1976.
 
Rekola toimi viidessä eri hallituksessa ministerinä: [[Valtiovarainministeri]]nä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja [[Ulkomaankauppaministeri]]nä 1979–1982). Rekola joutui jättämään paikkansa Kalevi Sorsan III hallituksessa, koska [[Suomen Keskusta|Keskustapuolue]] vaati siihen liittyneelle [[Liberaalinen Kansanpuolue|Liberaaliselle Kansanpuolueelle]] ministerinsalkkua. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] asetti Rekolan hallitustunnustelijaksi vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Hän ei kuitenkaan saanut puolueita tavoitteensa taakse, ja myöhemmin muodostettiin [[Harri Holkeri]]n hallitus. Rekola on itse arvioinut olleensa [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden kolmanneksi pitkäaikaisin valtioneuvoston jäsen [[Ahti Karjalainen|Ahti Karjalaisen]] ja [[Johannes Virolainen|Johannes Virolaisen]] jälkeen.
Rekola toimi lukuisissa luottamustehtävissä: [[Suomen ylioppilaskuntien liitto|Suomen ylioppilaskuntien liiton]] hallituksessa 1945–1946, [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|Helsingin ylioppilaskunnan]] hallituksessa 1947, [[Suomen kulttuurirahasto]]n hallintoneuvostossa 1959–1965, [[WSOY]]:n hallintoneuvostossa 1964–1970 ja puheenjohtajana 1972–1991. [[Tampereen yliopisto]]n valtuuskunnan puheenjohtajana hän oli 1971–1974. Hän on ollut myös Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien [[kansleri]] vuosina 1987–1996.
 
Esko Rekola sai [[ministeri (arvonimi)|ministerin]] arvonimen vuonna 1983. Lisäksi hän on oikeustieteen ([[Helsingin yliopisto]] 1980) ja hallintotieteiden (Tampereen yliopisto 1985) [[kunniatohtori]]. Esko Rekola on julkaissut muistelmateoksen ''Viran puolesta'' vuonna 1998.
 
Esko Rekolan toinen puoliso oli toimittaja [[Anna-Liisa Rekola]] (k. 2009).<ref>[http://www.hs.fi/muistot/Anna-Liisa+Rekola/a1364357956967]</ref> Rekolan isä on juristi ja professori [[Aarne Rekola]].<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0796.html Kuka kukin on 1978] (Runeberg.org)</ref>
Esko Rekolan isä oli lakimies ja professori '''Tyyko Aarne Johannes Rekola''' ([[29. huhtikuuta]] [[1893]] [[Vesilahti]] – [[20. marraskuuta]] [[1965]] Helsinki). Aarne Rekola toimi aluksi asianajajana Tampereella ja vuosina 1938–1947 hallintoneuvoksena Korkeimmassa oikeudessa sekä Helsingin yliopistossa hallinto-oikeuden professorina vuosina 1947–1952 ja finanssioikeuden professorina vuosina 1952–1962.
 
== Julkaisut ==
|Kommentti=[[1963]]−[[1964]]<br>[[1976]]−[[1977]]}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Rekola, Esko}}
[[Luokka:Suomen ministerit]]
[[Luokka:Suomalaiset juristit]]
[[Luokka:Suomalaiset kansliapäälliköt]]
[[Luokka:valtionlaitostenValtionlaitosten johtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet]]
[[Luokka:Vuonna 1919 syntyneet]]
6 557

muokkausta