Kelirikon aikana sulamisvesi ei pääse [[routa|rouda]]n takia imeytymään maahan, vaan jää päällystämättömän tien pinnalle. Vedensekainen [[hiekka]] muuttuu [[lieju]]ksi, joka muodostaa jäätyneen routakerroksen päälle vetelän kerroksen. Vesi myös syövyttää helposti isojakin kuoppia tai sulamispuroja ja rikkoo siten tien pintaa. [[Siltarumpu]]jen kohdalla vaurion mahdollisuus on erityisen suuri, sulava routa vajottaa rumpua ja samalla tienpintaa. Jäätynyt rumpu voi kelirikon aikana myös [[tulva|tulvia]] tielle.
Vedensekainen [[hiekka]] muuttuu [[lieju]]ksi, joka muodostaa jäätyneen routakerroksen päälle vetelän kerroksen. Vesi myös syövyttää helposti isojakin kuoppia tai sulamispuroja ja rikkoo siten tien pintaa. [[Siltarumpu]]jen kohdalla vaurion mahdollisuus on erityisen suuri, sulava routa vajottaa rumpua ja samalla tienpintaa. Jäätynyt rumpu voi kelirikon aikana myös [[tulva|tulvia]] tielle.
==Saariston kelirikko==
[[Saaristo]]ssa kelirikko merkitsee aikaa [[kevät|keväälläkeväistä]] ajanjaksoa, jolloin sulava [[jää]] alkaaon sulaa ja onjo liian ohutta ja pehmeää kantaakseen ihmisiä tai [[ajoneuvo]]ja, mutta liian kovaa, jotta vesikulkuneuvot kykenisivät kulkemaan jäissä. Kelirikko on perinteisesti merkinnyt saaristossa aikaa, jolloin yhteydet mantereelle ovat olleet kokonaan poikki. Saaristossa kelirikko alkaa yleensä [[maaliskuu]]nmaaliskuun alussa ja kestää jäiden sulamiseen ja [[meri|meren]] avautumiseen saakka toukokuulle. Tuona aikana ainoa käyttökelpoinen kulkuneuvo on ilma-aluksia lukuun ottamatta [[ilmatyynyalus]] tai moottorirekityyppinen eli avovedessä uiva [[moottorikelkka]].<ref>[http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-04-07,104:2:216762,1:0:0:0:0:0: Ilmatyynyaluksella voi pidentää mökkikautta] Turun sanomat 2004</ref>
