Ero sivun ”Kirjallisuusterapia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) osiot oikeaan järjestykseen; tiivistystä |
|||
Rivi 7:
== Kirjallisuusterapian historia ==
Sanan parantava voima on tunnettu ihmiskunnan historiassa kaikissa kulttuureissa niin kauan kun ihminen on ilmaissut itseään sanallisesti.
Nykyaikaisen kirjallisuusterapian juuret ovat Yhdysvalloissa. Ensimmäisen maailmansodan sotaveteraaneille järjestettiin lukemista ja toimintaa alettiin kutsua ''biblioterapiaksi (bibliotherapy'').Myöhemmin
yleistyi nimitys ''''runoterapia (poetry therapy''), jonka merkitys on laajempi kuin pelkkä runojen lukeminen.
Rivi 26 ⟶ 24:
== Kirjallisuusterapian teoriataustaa ==
Kirjallisuusterapialla ei ole yhtä ainoata taustateoriaa. Kirjallisuusterapiassa voidaan soveltaa useita eri taustateorioita. Tärkeimmät kirjallisuusterapian psykologisista taustateorioista ovat psykoanalyyttinen teoria sekä Gestalt-teoria ja Gestalt-terapia. Muita käyttökelpoisia teorioita ovat jungilainen ja adlerilainen teoria. Nykyään kirjallisuus- ja kirjoittamisterapiaa on ajateltu myös refleksiivisyyden näkökulmasta.
Psykoanalyysin oppi-isä Sigmund Freud ei pitänyt runoutta terapiana. Freudin mielestä taiteen tekemisen taustalla on usein neuroosi{{Lähde}}. Kuitenkin Freudin psykoanalyyttisellä teorialla on yhteys kirjallisuusterapiaan, sillä kummassakin käytetään hyväksi esitietoista ja tiedostamatonta materiaalia. Sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa on tarkoituksena tutkia tunteita ja käyttää sanoja tunteiden ilmaisuun. Symboleilla on tärkeä merkitys sekä psykoanalyysissa että kirjallisuusterapiassa.
Rivi 86 ⟶ 80:
Kirjallisuusterapeuttisen ryhmäprosessin vaiheet voivat olla seuraavanlaisia:
*Ensin tutustutaan lähdemateriaaliin.
*Lähdemateriaali laitetaan hetkeksi syrjään ja keskitytään ajattelemaan, mitä materiaali tuo mieleen ja mitä muistoja se herättää.▼
*Osallistujat kirjoittavat mieleen nousseista ajatuksista, tunteista ja muistoista. Vaihtoehtoisesti näistä pelkästään keskustellaan.▼
*Kukin kirjallisuusterapiaryhmään osallistuja esittää vuorollaan omat ajatuksensa. Ohjaaja ja toiset ryhmän jäsenet antavat esittäjälle palautetta. Tärkeää on, että palaute on empaattista ja kannustavaa.▼
*Lopuksi ryhmän jäsenet ja ohjaaja voivat keskustella siitä, miten vuorovaikutusprosessi sujui. Ohjaaja esittää lopuksi loppuyhteenvedon.▼
▲Lähdemateriaali laitetaan hetkeksi syrjään ja keskitytään ajattelemaan, mitä materiaali tuo mieleen ja mitä muistoja se herättää.
== Lähteet ==
▲Osallistujat kirjoittavat mieleen nousseista ajatuksista, tunteista ja muistoista. Vaihtoehtoisesti näistä pelkästään keskustellaan.
*[http://www.kirjallisuusterapia.net Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys]▼
*
▲Kukin kirjallisuusterapiaryhmään osallistuja esittää vuorollaan omat ajatuksensa. Ohjaaja ja toiset ryhmän jäsenet antavat esittäjälle palautetta. Tärkeää on, että palaute on empaattista ja kannustavaa.
▲Lopuksi ryhmän jäsenet ja ohjaaja voivat keskustella siitä, miten vuorovaikutusprosessi sujui. Ohjaaja esittää lopuksi loppuyhteenvedon.
▲Selvää on, että kaiken kirjallisuusterapeuttisen toiminnan on noudatettava samoja eettisiä periaatteita, joihin psykoterapian ja psykologian ammattilaiset ovat sitoutuneet.
== Aiheesta muualla ==
* [http://herkules.oulu.fi/isbn9789514288661/ Pirjo Suvilehto: Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana (väitöskirja, Oulun yliopisto, 5. syyskuuta 2008]
===
▲*[http://www.kirjallisuusterapia.net Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys]
▲* [http://homepage.psy.utexas.edu/HomePage/Faculty/Pennebaker/Home2000/JWPhome.htm James W. Pennebakerin sivusto] {{en}}
*Arleen McCarty Hynes & Mary Hynes-Berry: Biblio/Poetry Therapy. The Interactive Process: A Handbook. St.Cloud: North Star Press of St. Cloud 1994.
*Gillie Bolton: The Therapeutic Potential of Creative Writing. Writing Myself. London: Jessica Kingsley Publishers 1999.
| |||