Ero sivun ”Piperidiini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valmistus ja käyttö
Linkitystä
Rivi 17:
Piperidiini on [[NTP|normaaliolosuhteissa]] [[olomuoto|olomuodoltaan]] helposti syttyvää, väritöntä [[neste]]ttä, jolla tunnusomainen haju. Piperidiinin [[moolimassa]] on 85,2 g/mol, [[sulamispiste]] − 7 °C, [[kiehumispiste]] 106 °C, suhteellinen [[tiheys]] 0,86 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>), [[leimahduspiste]] 16 °C (c.c.) ja [[CAS-numero]] 110-89-4. Piperidiini sekoittuu veteen.
 
Piperidiini hajoaa [[palaminen|palaessaan]] ja muodostaa myrkyllisiä [[typpi|typen]] [[oksidi|oksideja]] sekä reagoi kiivaasti [[hapetin|hapettimien]] kanssa.
 
Piperidiinia esiintyy kasveissa kuten esimerkiksi [[mustapippuri]]ssa (''Piper nigrum'').
 
== Valmistus ja käyttö ==
Piperidiinia voidaan valmistaa [[pyridiini]]n ja natriumin[[natrium]]in välisellä reaktiolla etanoliliuoksessa[[etanoli]]liuoksessa. Teollisesti sitä valmistetaan kuitenkin [[pelkistys|pelkistämällä]] pyridiiniä käyttäen katalyyttinä[[katalyytti]]nä nikkelin[[nikkeli]]n ja aluniinioskdin[[alumiinioksidi]]n seosta. Muita valmistusmenetelmiä ovat [[tetrahydrofurfuryylialkoholi]]n ja [[ammoniakki|ammoniakin]] välinen rekatioreaktio pelkistiminepelkistimen läsnäollessa, ja [[1,5-pentaanidioli]]n [[ammonolyysi]]. Piperidiiniä käytetään [[liuotin|liuottimena]], [[ligandi (kemia)|ligandina]] metallikomplekseissa sekä valmistettaessa monia kemikaaleja, kuten kumin[[kumi]]n vulkanoinninkiihdyttimenä[[vulkanointi|vulkanoinnin]]kiihdyttimenä käytettävää [[tiuraamidisulfidi]]a ja lääkeianeita kuten [[minoksidiili]]a. Piperidiini on myös hyvä [[Knoevenagel-kondensaatio]]iden ja [[aldolikondensaatio]]iden katalyytti.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=878 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 78-952-92-5627-3}}</ref><ref name ="kirk-othmer">Eric F. V. Scriven & Ramiah Murugan: ''Pyridine and Pyridine Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 18.04.2013</ref><ref name ="ullmann">Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: ''Amines, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 18.04.2013</ref>
 
==Ympäristö- ja terveysvaikutukset==
 
== Ympäristö- ja terveysvaikutukset ==
Lyhytaikaisessakin altistumisessa piperidiini voi syövyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Höyryn hengittäminen voi aiheuttaa [[keuhkopöhö]]ä.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Katso myös ==
*[[pyridiiniPyridiini]] (C<sub>5</sub>H<sub>5</sub>N)
*[[piperatsiiniPiperatsiini]] (C<sub>4</sub>H<sub>10</sub>N<sub>2</sub>).
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0317.htm Piperidiinin kansainvälinen kemikaalikortti]
*[http://www.liberherbarum.com/In2018.HTM Liber Herbarum II: Luettelo piperidiinia sisältävistä kasveista] {{en}}