Ero sivun ”Terrorin aika” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muot. |
toinen kirjalähde; korja, |
||
Rivi 1:
'''Terrorin aika''' ({{k-fr|La Terreur}}) on nimitys [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] radikaaleimmalle ja väkivaltaisimmalle vaiheelle [[5. syyskuuta]] [[1793]] – [[27. heinäkuuta]] [[1794]], jolloin [[Yhteishyvän valiokunta]] toimi käytännössä Ranskan dikatorisena hallituksena ja tuhansia ihmisiä teloitettiin poliittisista syistä. On arveltu, että terrorin aikana Ranskassa pidätettiin ainakin 300 000 ihmistä. Teloitettuja oli virallisesti 17 000, mutta sen lisäksi monet kuolivat vankiloissa ilman oikeudenkäyntiä.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/588360/Reign-of-Terror Reign of Terror] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 13.4.2013.</ref> Poliittisia puhdistuksia toimeenpantiin sekä [[Pariisi]]ssa että maakunnissa. Aikakaudesta muistetaan varsinkin teloitusten toimeenpano [[giljotiini]]lla. Maakunnissa käytettiin myös julmempia teloituskeinoja; esimerkiksi [[Nantes]]issa toiminut [[Jean-Baptiste Carrier]] hukututti yli 2 000 ihmistä [[Loire]]-jokeen.<ref name="OSMH">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 161, 165, 168, 171. Otava, Helsinki 1985.</ref> Monet tunnetuimmista terrorin uhreista tuomittiin Pariisin [[Vallankumoustuomioistuin (Ranska)|vallankumoustuomioistuimessa]].
Terroriaallon taustalla olivat ulkoisen sodan ja sisäisten kapinoiden vallankumoushallinnolle muodostama uhka, minkä seurauksena maan johtajat päättivät ryhtyä käyttämään ankaria keinoja vallankumouksen vihollisiksi epäiltyjä kohtaan.<ref name="brit" /> Kesällä 1793 Ranskan joukot joutuivat perääntymään [[Ranskan vallankumoussodat|vallankumoussodassa]] kaikilla rintamilla ja viholliset – [[Itävalta]], [[Preussi]], [[Englanti]], [[Espanja]] ja [[Sardinian kuningaskunta|Sardinia]] – uhkasivat maata joka suunnalta. Vielä huolestuttavampi oli [[Vendéen kapina]]n ja muiden maakuntien kapinoiden muodostama sisäinen uhka, sillä kapinointi oli levinnyt suurimpaan osaan Ranskan [[Departementti|departementeista]] ja kapinalliset hallitsivat monia suuria kaupunkeja.<ref name="OSMH" /> Myöhemmin on laskettu, että 84 prosenttia terrorin ajan uhreista tuomittiin juuri maaseudulla.<ref name="Haikala">Sisko Haikala: ''Vallankumousten aikakausi'', teoksessa ''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 621–622. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.</ref>
Terrorin ajan katsotaan alkaneen 5. syyskuuta 1793, jolloin [[kansalliskonventti]] päätti ”ottaa [[terrori]]n päiväjärjestykseen”. 17. syyskuuta säädettiin ”laki epäilyksenalaisista”, joka antoi laajat valtuudet vallankumouksen vastustajien vangitsemiseen ja tuomitsemiseen.<ref name="OSMH" /> Lokakuussa 1793 lähetettiin giljotiiniin [[Girondistit|girondistien]] johtajat. Levottomuuksia aiheuttaneet [[sanskulotit]] pyrittiin lannistamaan tuhoamalla liikkeen johtajat ja lähettämällä rivijäsenet yleisen asevelvollisuuden perusteella rintamalle tai lahjomalla nämä virkanimityksillä.<ref name="Haikala" /> Vuoden 1794 alkupuolella Yhteishyvän valiokuntaa johtanut [[Maximilien Robespierre]]n ryhmä eliminoi puhdistuksilla sekä maltilliset että äärivasemmistolaiset vastustajansa, [[Danton]]in ja [[Jacques Hébert|Hébertin]] kannattajat. Valiokunta antoi 10. kesäkuuta [[
==Tunnettuja terrorin aikana teloitettuja==
| |||