Ero sivun ”Hanna Malm” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
Malm oli kritiikissään aina kärkäs ja hän sai monia vihamiehiä. Malmilla ei ollut tapana myöntää omia virheitään kuin äärimmäisen painostuksen alla. Vuonna 1932 hän hyökkäsi [[Neuvostonainen|Neuvostonaisen]] päätoimittaja [[Lyyli Latukka]]a vastaan ja sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Häntä syytettiin muun muassa "[[Rosa Luxemburg|luxemburgilaisesta]] spontanismista". Malmin syytettyä Manneria ja muuta sisällissodan johtoa työväen asian pettureiksi [[Komintern]]in SKP-vastaava julisti lausunnot Kominternia ja Kuusista herjaaviksi. Marraskuussa 1932 Malm pakkosiirettiin [[Uhtua]]an, jossa hän muun muassa pyrki keräämään todistusaineistoa mielipiteidensä puolesta. Hän kirjoitti jonkin aikaa ''Punainen Uhtua'' -lehteen. Malm kuitenkin erotettiin pian Uhtuan puolueosastosta.<ref name="paastela253"/> Malmin kirjeenvaihtoa Mannerin kanssa vuosina 1932–1933 on julkaistu kokoelmassa ''Rakas kallis toveri'' (WSOY 1997).
Malm erotettiin SKP:sta ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta (bolsevikit)]] vuonna 1933. Malm palasi Moskovaan, mutta [[NKVD]] pidätti hänet 14. maaliskuuta 1935. Marraskuussa 1935 Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi Malmin ja puoluejohdosta pian vaimonsa jälkeen erotetun Mannerin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön. Esimerkiksi vuonna 1936 [[Syväri]]n leirillä ollut Malm vetosi turhaan SKP:n johtoon vapauttamisensa puolesta. Virallisen ilmoituksen mukaan Malm hukkui järveen [[Solovetsk]]in työleirillä 1938. On mahdollista, että hän teki itsemurhan.<ref name="paastela253"/> Manner kuoli, luultavasti teloitettiin, seuraavana talvena Uhtpetšin leirillä [[Komin tasavalta|Komin tasavallassa]].
== Viitteet ==
| |||