välityslautakunnan jäsenet, byrokraatit, osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, häivyttäjät, ylläpitäjät
95 800
muokkausta
Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä
p
Käyttäjän 85.23.181.170 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.
p (Käyttäjän 85.23.181.170 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.) |
|||
|
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan ''prinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
* [[Historia Augusta]]
* [[Damnatio memoriae]]
* [[Keisari
* [[Pretoriaanikaarti]]
* [[Usurpaattori]]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka | Nimeke=Rooman keisarit | Selite=3., laajennettu painos | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4546-3}}
==Aiheesta muualla==
| |||