Ero sivun ”Kyproksenkreikkalaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
|||
Rivi 29:
Ottomaanien valta-aika (1570-1878) jätti vain rajoitetun vaikutuksen kyproksenkreikkalaiseen kulttuuriin. Ottomaanit hallitsivat monikansallista valtakuntaansa paikallisten uskollisten ''[[millet]]ien'' tai uskonnollisten yhteisöjen kautta. Millet-järjestelmän hyväksyminen mahdollisti kyproksenkreikkalaisen kulttuurin säilymisen, ja maata johti Konstantinopolin sijasta Kyproksen kirkon arkkipiispa. Huolimatta uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ottomaanivalta oli rankkaa ja tehotonta. Turkkilaiset uudisasukkaat yhdessä kreikkalaisten kanssa kärsivät Konstantinopolin syrjivästä hallinnosta vuosisatoja. Vähemmistö kyproksenkreikkalaisista kääntyi [[islam]]iin tuona aikana, ja heitä on joskus kutsuttu historioitsijoiden parissa "uusmuslimeiksi".
Ottomaanien valtakunnan aktiivisen kaupankäynnin myötä levinneet mausteet ja yrtit ovat jättäneet vahvan jälkensä kyproslaiseen ruokakulttuuriin kuten myös kreikkalaiseenkin. Moni ruokalaji on saanut nimensä mausteiden eri puolilla valtakuntaa sijainneiden lähtömaiden mukaan. Myös kahvihuoneet levisivät laajasti ympäri saarta kaikkiin suurimpiin
Poliittisesti ajatus ''[[enosis|enosiksen]]'' toteuttamisesta eli liittymistä kreikkalaiseen emämaahan syntyi kreikkalaisen sivistyneistön parissa sen jälkeen, kun [[Kreikan kuningaskunta|Kreikka]] oli itsenäistynyt ottomaanivallasta vuonna 1821. Lopulta kehittyi ja syntyi enosistinen liike, jossa Kyproksen kirkolla oli keskeinen rooli.
| |||