Kuningas [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] koollekutsuman Ranskan [[Ranskan säätykokoussäätyjen yleiskokous|säätyjen yleiskokouksen]] porvarissääty eli niin sanottu oli [[kolmas sääty]] oli 17. kesäkuuta julistanut itsensä kansalliskokoukseksi. Tämä tehtiin, jotteivat vanhoilliset aatelis- ja porvarissääty voisi jarruttaa uudistusten toteuttamista. Kun kolmannen säädyn edustajat kolme päivää myöhemmin havaitsivat kokoontumistilansa [[Versailles]]issa suljetuiksi, he pelkäsivät kuninkaan yrittävän hajottaa kansalliskokouksen ja päättivät varmistaa ettei näin tapahtuisi. Edustajat kokoontuivat siksi läheisessä Versaillesin tennishallissa (ransk. ''salle du [[Jeu de paume (peli)|jeu de paume]]'') ja vannoivat valan, että kansalliskokous ei hajaantuisi ennen kuin Ranskalla olisi kirjoitettu perustuslaki.<ref name="brit">[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/587409/Tennis-Court-Oath Tennis Court Oath] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 8.4.2013.</ref> Tilaisuutta johti [[Jean Sylvain Bailly]]. Valan allekirjoitti 576 kokouksen 577:stä edustajasta.
Ludvig XVI joutui lopulta antamaan periksi ja tunnustamaan kolmannen säädyn aseman kansalliskokouksena. Hän neuvoi 27. heinäkuuta aatelin ja papiston edustajia liittymään siihen.<ref name="brit" /> Perustuslaki valmistui vuonna 1791.
