Ero sivun ”Tiibet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maantiede: vielä lähde korkeimmuudelle |
PtG (keskustelu | muokkaukset) →Uskonto: ei tarvi mielestäni jakaa alaosioihin |
||
Rivi 75:
{{pääartikkeli|[[Lamalaisuus]]}}
[[Kuva:Tibetan prayer wheel.jpg|thumb|120px|Tiibetiläinen rukousmylly.]]
Tiibetin pääuskonto on [[buddhalaisuus]], joka saapui Tiibetiin Intiasta ja nousi maan pääuskonnoksi 600-luvulla<ref name="muuttuva-12" />. Uskonto on Tiibetissä edelleen hyvin näkyvässä ja tärkeässä asemassa, mutta maa on samalla uskonnollisesti suvaitsevainen. Tiibetinbuddhalaisuus eli lamalaisuus kuuluu [[Mahayana|mahayanabuddhalaisuuden]] piiriin ja on ottanut vaikutteita etenkin Tiibetin paikallisista kansanuskomuksista.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 23</ref> Tiibetinbuddhalaisuus jakautuu useaan koulukuntaan, joista ''[[nyingma]]'' eli vanha koulukunta on alkuperäisin ja 1300–1400-luvuilla syntynyt ''
[[Kuva:Dalailama1 20121014 4639.jpg|thumb|left|140px|Neljästoista Dalai-lama.]]▼
[[Dalai-lama]] on Tiibetin korkein uskonnollinen auktoriteetti ja maan johtaja, ja hänellä on suuri merkitys tiibetiläisille. Dalai-lama-järjestelmän perusti vuonna 1578 mongolihallitsija Altan-kaani. [[Sönam Gyatso]], tiibetinbuddhalaisen
Tiibetiläiset [[luostari]]t ovat toimineet tärkeinä tiibetiläisyhteisön palvelukeskuksina, jotka ylläpitävät rituaalista tietotaitoa ja suorittavat hengellisiä tehtäviä maallikoiden puolesta. Vastineeksi maallikot ovat ylläpitäneet luostareita lahjoituksillaan.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 59</ref> Tiibetin luostareissa harjoitetaan rituaaleja, liturgiaa, [[jooga]]a ja [[dogmatiikka]]a, sekä annetaan initiaatioita ja saadaan mystisiä kokemuksia. Luostarimaailma on askeettinen, ja luostareissa vallitsee kova kuri. Päivittäisiä rutiineja ohjaavat [[tantra|tantroina]] tunnetut liturgiset ja rituaaliset tekstit.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 40, 47</ref> Nuoren munkin [[meditaatio]]-opetus luostarissa kestää kolme vuotta, kolme kuukautta ja kolme päivää<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 69</ref>. Laki sallii nykyisin munkki- ja nunnavihkimyksen normaalisti aikaisintaan 18-vuotiaana, mutta ennen vanhaan vihkimys tehtiin usein jo lapsena<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 122</ref>.
Tiibetiläiset ovat perinteisesti kantaneet mukanaan [[rukousmylly]]ä (''mani khorlo'' tai ''chökhor''), joka koostuu varresta ja sen ympäri myötäpäivään pyöritettävästä sylinteristä. Rukousmyllyn sisälle on kääritty voimallisia tekstejä sisältäviä paperisuikaleita, ja yhdellä rummun pyörityksellä kaikki tulevat luetuksi. Temppelien seinustoilla on lisäksi rivissä suurikokoisia rukousmyllyjä, jotka pyöräytetään liikkeelle ohikulkiessa.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 34</ref> Tiibetiläiset käyttävät monia muitakin rituaaliesineitä, kuten [[Rukousnauha|rukousnauhoja]]<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 156−157</ref>.
▲[[Kuva:Dalailama1 20121014 4639.jpg|thumb|left|140px|Neljästoista Dalai-lama.]]
▲Dalai-lama on Tiibetin korkein uskonnollinen auktoriteetti ja maan johtaja, ja hänellä on suuri merkitys tiibetiläisille. Dalai-lama-järjestelmän perusti vuonna 1578 mongolihallitsija Altan-kaani. [[Sönam Gyatso]], tiibetinbuddhalaisen geluk-koulukunnan kolmas päälama nimettiin silloin taannehtivasti kolmanneksi dalai-lamaksi. Sen jälkeen dalai-laman arvonimi on periytynyt kunkin dalai-laman [[Jälleensyntyminen|jälleensyntymille]], joista nykyinen, neljästoista, on [[Tenzin Gyatso]] (1935–). Hän elää maanpaossa Intiassa pakolaishallintoa johtaen, ja hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan ja maailmanrauhan puolestapuhujana. Hänelle myönnettiin [[Nobelin rauhanpalkinto]] vuonna 1989. Dalai-laman jälkeen Tiibetin toiseksi korkein uskonnollinen auktoriteetti on [[panchen-lama]].<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 78–82</ref><ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 102–103</ref>
==Kulttuuri==
| |||