Ero sivun ”Himalaja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 213.96.190.168 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
→Eläimistö: Commonsin parhaimmistoa artikkeleihin |
||
Rivi 90:
Niin kuin Himalajan kasvillisuus, myös eläimistö on erittäin monimuotoinen niin [[nisäkkäät|nisäkkäiden]], [[linnut|lintujen]], [[matelijat|matelijoiden]], [[sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] kuin Himalajan järvissä elävien kalojen osalta. Eläimistö eroaa huomattavasti muun Intian niemimaan, kuten esimerkiksi Intian tasankojen eläimistöstä. Himalajan eri eläinlajit ovat sopeutuneet elämään mitä erilaisimmissa elinympäristöissä kuivilta ja lauhkeilta metsiltä puurajan yläpuolisiin olosuhteisiin. Eläinten tarvitsee sopeutua vuoriston erilaisiin olosuhteisiin kuten kylmyyteen, paikkakohtaisiin vähäisiin tai runsaisiin sademääriin ja korkeuseroihin. Eläimet ovat mukautuneet monin tavoin, niin käyttäytymiseen liittyen kuin fysiologisesti, eri puolilla Himalajaa vallitseviin äärimmäisiin ilmasto-olosuhteisiin. Monet eläimet esimerkiksi vaeltavat kausiluonteisesti etsien ravintoa sekä parempia elinolosuhteita. Kesäisin monet liikkuvat matalammilta rinteiltä korkeammille löytääkseen alpiinista ruohoa tarjoavia paikkoja. Talvisin näillä eläimillä on tapana laskeutua alemmaksi selviytyäkseen vuorilla puhaltavilta kylmiltä tuulilta. Jotkin eläimet nukkuvat talviunta, kun taas toisilla on paksu turkki ja tuuhea häntä, jotka suojaavat eläimiä kylmyydeltä. Korkealla elävillä eläimillä on suuret nenäontelot, joista on etua vuoriston ohutta, vähähappista ilmaa hengitettäessä.<ref name=thinkquest-him/>
[[Tiedosto:Bos grunniens at Yundrok Yumtso Lake.jpg|pienoiskuva|Jakki]]Lihansyöjät ovat Himalajan vaikeimmin tavattavia nisäkkäitä, eivätkä vähiten karuilla ja kylmillä erämailla. Korkeilla vuorilla elää erilaisia [[petoeläimet|petoeläimiä]], joista osa on erittäin uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Niiden harvinaisuuteen ovat paljolti vaikuttaneet myös niitä metsästäneet ihmiset. Haitta on ollut näiden petoeläinten määrän kannalta suuri, sillä ilman ihmistäkin ne vain juuri ja juuri kykenevät selviytymään alueen herkissä ekosysteemeissä. Himalajan eteläpuolen alemmilla alueilla elää [[tiikeri|tiikereitä]] (''Panthera tigris''), apinoita, [[leopardi|leopardeja]] (''Panthera pardus'') ja [[aasiannorsu]]ja (''Elephas maximus''). Yksi vuoristoisen [[biomi]]n tyypillisimmistä nisäkkäistä on kuitenkin [[jakki]] (''Bos grunniens''). Jakki voi kasvaa lähes 2 metriä pitkäksi ja se painaa yleensä noin 500–550 kilogrammaa. Painostaan huolimatta jakki ei ole erityisen kömpelö, vaan pikemminkin melko ketterä. Härkien tavoin se saattaa ärsyyntyessään hyökätä sarvillaan. Jakilla on erikoisia ruumiillisia toimintoja, jotka auttavat eläintä selviytymään korkealla vuoristossa. Esimerkiksi sillä kasvaa runsaasti pitkiä karvoja, jotka muodostavat paksun turkin ja pitävät eläimen lämpimänä kylmissä olosuhteissa.<ref name=thinkquest-him /><ref name=him-alpine/>
== Himalaja ja ihminen ==
| |||