Ero sivun ”Tao-Klardžeti” versioiden välillä

49 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(en-wikistä (töissä on tylsää :))
 
p
'''TaoT'ao-KlardžetiK'lardžeti''' ({{k-ka|ტაო-კლარჯეთი}}) on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin lounais-[[georgia]]laisiin ruhtinaskuntiin. Nämä alueet kuuluvat nykyään [[Turkki|Turkin]] [[Erzurumin provinnsi|Erzurumin]], [[Ardahanin provinssi|Ardahanin]], [[Artvinin provinssi|Artvinin]] ja [[Karsin provinssi|Karsin]] provinsseihin. ''Tao'' ja ''Klardžeti'' olivat alun perin vain kaksi alueen tärkeintä provinssia georgialaisilla alueilla, jotka ulottuivat "Georgian rotkosta" ([[Turkin kieli|turk.]] ''Gürcü Boğazı'') etelässä pienelle Kaukasukselle pohjoisessa.
 
Historiallisesti alue koostui seuraavista maakunnista: länteen [[Arsiani-vuoret|Arsiani-vuorista]] sijaitsivat Tao, Klardžeti ja [[Šavšeti]], itään taas [[Samtskhe]], [[Erušeti]], [[Džavakheti]] ja [[Kola]]. Alueen maisemia hallitsevat vuoret sekä [[Çoruh|Tšorokhi]]- ja [[Kura|Mtkvari]]-jokien laaksot. Alueen sijainti lännen ja idän suurien valtakuntien välissä ja [[silkkitie]]n reitin varrella teki siitä erilaisten vaikutteiden läpikulku- ja kohtaamispaikan. 800–1000-luvulla Tao-Klardžetia hallitsivat [[Bagratidit]], ja alueella oli ratkaiseva rooli georgian yhdistymisessä yhdeksi kuningaskunnaksi.
Alueen historia ulottuu pronssikaudelle. 1. vuosituhannella eaa [[Kolkhis|Kolkhiksen]] ja [[Diaokhi]]n hallitsemaa aluetta asuttivat esi-georgialaiset heimot. Georgialaisen [[Iberia (kaukasia)|Iberian]] valtion ensimmäinen hallitsija [[Parnavaz I]] liitti maat kuningaskuntaansa noin 300 eaa. Seuraavina vuosisatoina alueesta kilpailivat [[Armenia]] ja Iberia. [[600-luku|600-luvulla]] [[arabit]] hävittivät Tao-Klardžetin täysin.
 
Uusi ajanjakso alueelle alkoi vuonna [[813]], kun georgialainen prinssi [[Ašot I]] Bagrationi-suvusta teki provinssista tukikohdan taistelussa arabimiehitystä vastaan. Ašot hyväksyi [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] vallan ulkopoliittisissa suhteissa saaden ''κουροπαλάτης''in tittelin ja perusti gergialaistengeorgialaisten ruhtinaskunnan, joka Bysantissa tunnettiinkin Iberian ''Kouropalatate''na. Ašot valloitti asteittain naapuroivat Taon, Kolan, Artaanin ja Šavšetin alueet takaisin arabeilta ja kannusti georgialaisten muuttoa alueille. Lisäksi hän suojeli luostarilaitosta, jonka oli käynnistänyt Klardžetissa [[Grigol Khandzteli]] ([[759]]-[[861]]). Alueesta tuli pitkäksi aikaa keskus georgian kulttuurille ja yksi maan tärkeimmistä uskonnollisista keskuksista.
 
Ašotin seuraajat jatkoivat taistelua [[Kartli]]n maista, kilpailijoinaan Länsi-Georgian abhaasidynastia ([[Egrisi]]), arabien hallitsema [[Tbilisin emiraatti]] sekä jopa [[Kakheti]]n kuningaskunta ja Armenian hallitsijat. Ruhtinaskunnan sisäiset riidat olivat kuitenkin haitaksi. [[Daavid I Kuropalates|Daavid I]]:n (hallitsi [[876]]-[[881]])<ref name="ist">http://www.istoria.ge/tao-klarjeti.htm</ref> salamurhaa seurannut sisällissota johti [[Adarnase I]]:n (hallitsi [[888]]-[[923]])<ref name="ist" /> voittoon hänen tärkeästä kilpailijastaan Nasrasta, Daavidin murhaajasta. Adarnesen pojan [[Daavid II]]:n (hallitsi [[923]]-[[937]])<ref name="ist" /> hallinnossa georgialaisten täytyi puolustautua myös Bysanttia vastaan, missä he lopulta onnistuivat. Bagrationi-dynastialla oli kuitenkin vaikeuksia pitää valtakuntansa koossa, ja se jakautui suvun kolmen haaran kesken &ndash; päähaara hallitsi Taon provinssia sekä kartvelien kuninkaan titteliä, ja toinen Klardžetia, nimellisesti tunnustaen Taon kuninkaan vallan. Kartvelien kuningaskunta sisälsi myös pienempiä ruhtinaskuntia, jotka olivat enemmän tai vähemmän kruunusta riippuvaisia.
19 009

muokkausta