Ero sivun ”Pontikka” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Määrittelystä puuttui kotitekoisuus.
(Määrittelystä puuttui kotitekoisuus.)
[[Tiedosto:Pontikkakattila.jpg|200px|thumb|Alkeellinen keittoväline sisätiloissa]]
'''Pontikka''' on tavallisesti [[vilja]]sta tai [[sokeri]]sta [[Käyminen|käyttämällä]] ja [[Tislaus|tislaamalla]] valmistettua kotitekoista [[viina]]a.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Prosessia on perinteisesti kutsuttu ''viinan polttamiseksi''. Viime vuosina on myös pienteollisesti valmistettua viinaa myyty Suomessa pontikan nimellä. Kotipolttoisen viinan valmistustaito levisi Suomessa [[1500-luku|1500-luvulta]] lähtien. Etenkin vanhoina aikoina pontikka tehtiin viljasta tai [[peruna]]sta. Valtiovallan ajoittaiset yritykset rajoittaa sen valmistamista kohtasivat runsaasti vastarintaa.
 
Sana pontikka tulee mahdollisesti [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisestä]] sanasta ''pontak'', joka [[1700-luku|1700-luvulla]] tarkoitti [[Ranskan kieli|ranskalaista]] pontaque-nimistä [[bordeaux]]-[[viini]]ä <ref>http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2001-07-21,104:10:77036,1:0:0:0:0:0:</ref>. Toisten lähteiden <ref>Toivo Pöysä, Götha ja Reima Rannikko; Pontikka: viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä; Otava 1982; ISBN 951-1-07051-7, 9789511070511</ref> mukaan ranskalainen alkujuuri olisi Pontacq tai Pontet-Canet [http://www.pontet-canet.com/uk/enhistoire1.htm], mikä on sikäli uskottavaa, että ensiksi mainitun niminen kylä sijaitsee Ranskan Pyreneillä Lamarque-Pontacqin kunnassa ja toinen on arvostettu punaviinitila Pauillacin kunnassa Bordeaux'n alueella. Pontacq ei kylläkään ole erityisen tunnettu viinistään, mutta sen mainitaan olleen keltaista ja makeaa. Pontaque -nimistä viiniä ei nykyään tunneta, mutta se mainitaan ainakin [[Carl von Linné]]n kirjeenvaihdossa <ref>Bref och skrifvelser af och till Carl von Linné (1912), Fries, Theodor Magnus ja Hulth, J. M., Aktiebolaget Ljus, Tukholma 1912</ref>.
751

muokkausta