Ero sivun ”Suomi-kuva” versioiden välillä

 

== Suomi-kuvan historiaa ==

[[Ruotsi]]n suurvaltakaudella, 1600-luvulla, historioitsijat alkoivat kuvata Suomea inventoidakseen laajan valtakunnan eri osia ja omistuksia ja korostaakseen sen suuruutta. Tehtävässä hyödynnettiin niin kutsuttua [[goottilainen historiankirjoitus|goottilaista historiankirjoitusta]], jossa kansan sukujuuret johdettiin [[Raamattu|Raamatun]] kantaisistä. Historioitsija [[Johannes Messenius]] kuvasi suomalaisten periytyvän [[Nooa]]n pojasta Thuiskonista, joka sai vedenpaisumuksen jälkeen vallan käsiinsä. Samaa goottilaista perinnettä jatkettiin myös paikalliskuvauksissa. Tunnetuin näistä on [[Daniel Juslenius|Daniel Jusleniuksen]] kirjoittama ''Suomalaisten puolustus'' ''Vindiciae Fennorum'', [[1703]]). Juslenius asetti teoksessaan vastakkain kaksi Suomi-kuvaa: suomalaisten ja ulkomaalaisten. Juslenius torjui jälkimmäisten usein suomalaisia halventaneet merkitykset tietämättömyytenä. Itse hän suitsutti Suomea kaikenpuolisesti. Maa oli hedelmällinen ja kansa oli keksinyt jopa kirjoitustaidon.