Ero sivun ”Eero Nelimarkka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 31:
==Tie taiteilijaksi==
 
1911 Nelimarkka jätti leipurin ammatin ryhtyen päätoimiseksi taiteilijaksi. [[Gallen-Kallela]]n neuvosta hän lähti vuoden alusta 1912 opiskelemaan vuodeksi [[Pariisi]]in. Matka katettiin lainarahoin, eikä nuori taiteilija osannut lainkaan ranskaa. Matkatoverina hänellä oli saksalainen kuvanveistäjä [[Wilhelm Lehmbruck]], jonka avulla hän sai hotellihuoneen. Ruotsalaisten taiteilijoiden avulla hän löysi työhuoneen ja ilmoittautui oppilaaksi vapaaseen akatemiaan [[Académie de la Grande Chaumière|Rue Grande Chaumiére]]en ja sai opetusta myös myös [[Académie_Julian|Académie Julian]]ista sekä taiteilija '''André Lhoten''' akatemiasta <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=309&year=1900 | Julkaisija= Suomen taiteilijaseura | Nimeke = Kuvataiteilijamatrikkeli: Eero Nelimarkka | Viitattu =1.4.2013}}</ref>. Nuori taiteilija palasi jo samana vuonna takaisin Helsinkiin ja sai paikan [[Eero Järnefelt|Eero Järnefeltin]] oppilaana Yliopiston piirustussalilta. Hän opiskeli Helsingissä 1912–1914 ja asui [[Larin-Kyösti]]n kanssa [[Oulunkylä]]ssä.<ref name="stv, s. 87" />. Pariisissa Nelimarkkaan olivat tehneet lähtemättömän vaikutuksen [[Puvis de Chavannes]]´in ''Köyhä kalastaja'' ja [[P. Sebastian]] Luxemburgin museossa sekä [[Louvre]]ssa [[Botticelli]]n freskofrakmentit.
 
===Perhe laajenee===
Rivi 38:
===Läpimurto Helsingissä===
 
Nelimarkka teki taiteellisen läpimurtonsa vuoden 1916 jälkeen Helsingissä. Hänen teoksensa määriteltiin "lyyriseksi [[Marraskuun_ryhm%C3%A4 | marraskuulaiseksi]]". <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tikanojantaidekoti.fi/kokoelma/nelimarkka.html | Julkaisija= Tikanojantaidekoti | Nimeke = Suomalaisen taiteen kokoelma | Viitattu =26.8.2011}}</ref> Vuonna 1919 Nelimarkka lähti kuriiripassilla Lontoon kautta toiselle Pariisin matkalleen ja opiskeli [[Akadémie Moderne]]ssa noin kuukauden ajan [[Fauvismi | fauvisteihin]] kuuluneen [[Othon Friesz]]in oppilaana. sekä opiskeli myös [[Académie_Julian|Académie JulianissaJulian]]issa sekä Académietaiteilija '''André LhotessaLhoten''' akatemiassa <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=309&year=1900 | Julkaisija= Suomen taiteilijaseura | Nimeke = Kuvataiteilijamatrikkeli: Eero Nelimarkka | Viitattu =1.4.2013}}</ref>. 1920 luvun alussa tehtiin Nelimarkan aloitteesta huomattava päätös: [[Suomen_Taiteilijaseura | Suomen Taiteilijaseuran]] pöytäkirjat, mitkä siihen saakka oli kirjoitettu ruotsinkielellä, voitiin - sihteeristä riippuen - kirjoittaa myös suomeksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Koponen, Tissari, Ahtokari | Nimeke = Taide enemmän kuin elämä | Sivu = 12, "Suomen taiteilijaseuran vaiheita 1864-1964" | Vuosi = 1986 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Suomen taiteilijaseura, Konstnärsgillet i Finland ry |Tunniste = ISBN 951-95546-2-9 | Kieli = {{fi}}}}</ref> Nelimarkka joutui myös olemaan Takaharjun keuhkotautiparantolassa 1920 luvulla.
 
Vuonna 1928 hän kävi Pariisissa ja [[Italia]]ssa ja vuonna 1934 [[Bryssel]]issä.<ref name="stv, s. 88" />