Ero sivun ”Eero Nelimarkka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{HenkilöTaiteilija
| henkilön_nimitaiteilijan_nimi = Eero Alexander Nelimarkka
| kuvan_nimikuva = 1 eero nelimarkka omakuva 1920.jpg
| kuvakoko = 180px
| kuvateksti = Omakuva 1920- luvulta. Taiteilijalle oli tuona aikana tyypillistä luoda kasvonpiirteet yksittäisillä siveltimen vedoilla ja antaa pohjustuksen kuultaa kuvapinnan läpi. Huomionarvoista on myös Nelimarkan omakuville tyypillinen "lymyilevä katse" sekä vastavärien käyttö ihon korostamiseksi.{{Lähde|28. elokuuta 2011}}
| syntymäpäivä = [[10. lokakuuta]] [[1891]]
| syntymäpaikka = [[Vaasa]], [[Suomen suuriruhtinaskunta]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|10|10|1891|27|1|1977}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| ammattikuolinpaikka = [[kuvataiteilijaHelsinki]]
| siviilisäätykansallisuus = Suomi
| ala = [[maalaustaide]], [[kuvanveisto]], [[taidegrafiikka]]
| taidesuuntaus = [[Marraskuun_ryhmä|Marraskuu ryhmä]], [[Realismi (taide)|realismi]],
| kuuluisat_työt =
| palkinnot = [[Pro_Finlandia|Pro Finlandia]] 1956
| signeeraus =
| puoliso = Saima Sofia Alaviitala (1889-1953)
| vanhemmat = Erkki Nelimarkka ja<br>Maria Nelimarkka
| lapset = Eero Jaakko Nelimarkka (1919-1941), Katri Helena Lindholm (1921-1983), Juha Antti Elias Nelimarkka (1923-1990), Esko Tuomas Nelimarkka (1925-1997)
| silmien_väri =
| hiusten_väri =
| pituus =
| paino =
| lempinimet =
| kotisivu =
}}
 
'''Eero Nelimarkka''' ([[10. lokakuuta]] [[1891]] [[Vaasa]] - [[27. marraskuuta]] [[1977]] [[Helsinki]]) oli suomalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan parhaiten pohjalaista [[Lakeus | lakeus]]maalauksista mutta hän tuotti myös muotokuvia ajan vaikuttajista, perheenjäsenistään sekä pohjalaisten tupien emännistä jä [[Isäntä | isännistä]]. Kuva-aiheisiin lukeutuu myös interiöörejä, asetelmia sekä kaupunkikuvaelmia <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4499 | Julkaisija= Museovirasto| Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt | Viitattu = 26.8.2011}}</ref>. Hän kuuluu [[Eero Järnefelt]]in oppilaisiin. Hän avioitui '''Saima Alaviitalan''' kanssa 1918. Pariskunnalla oli neljä lasta. Vuonna [[1956]] hänet palkittiin [[Pro Finlandia]] -mitalilla ja professorin [[arvonimi|arvonimellä]] vuonna [[1966]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Junnila, Heikki| Nimike=Alajärven historia - Erämaasta kaupungiksi, sivu 417| Vuosi=1999 | Julkaisija=Alajärven kaupunki| Tunniste=ISBN 951-97215-2-5}}</ref>.
 
==Vaikea alkutaival==
Rivi 34 ⟶ 33:
1911 Nelimarkka jätti leipurin ammatin ryhtyen päätoimiseksi taiteilijaksi. [[Gallen-Kallela]]n neuvosta hän lähti vuoden alusta 1912 opiskelemaan vuodeksi [[Pariisi]]in. Matka katettiin lainarahoin, eikä nuori taiteilija osannut lainkaan ranskaa. Matkatoverina hänellä oli saksalainen kuvanveistäjä [[Wilhelm Lehmbruck]], jonka avulla hän sai hotellihuoneen. Ruotsalaisten taiteilijoiden avulla hän löysi työhuoneen ja ilmoittautui oppilaaksi vapaaseen akatemiaan [[Académie de la Grande Chaumière|Rue Grande Chaumiére]]en, joka tunnettiin jopa [[Académie_Julian|Académie Julian]]iania edullisemmista kurssimaksuistaan. Nelimarkka palasi kuitenkin jo samana vuonna takaisin Helsinkiin, missä hän sai paikan Eero Järnefeltin oppilaana Yliopiston piirustussalilla, missä hän opiskeli 1912–1914. Pariisissa Nelimarkkaan olivat tehneet lähtemättömän vaikutuksen [[Puvis de Chavannes]]´in ''Köyhä kalastaja'' ja [[P. Sebastian]] Luxemburgin museossa sekä [[Louvre]]ssa [[Botticelli]]n freskofrakmentit. Parina seuraavana vuotena Nelimarkka asui [[Larin-Kyösti]]n kanssa [[Oulunkylä]]ssä.<ref name="stv, s. 87" />
 
===Perhe laajenee===
Eero Nelimarkka avioitui 31.12.1918 alahärmäläisen Saima Alaviitalan kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista [[Tuomas Nelimarkka | Esko Tuomas Nelimarkka]] (1925-1997), joka jatkoi isänsä jäljillä taidemaalarina ja pohjalaisten lakeuksien kuvaajana. <ref name="NM"/>
Vapaussodan vuosina Nelimarkka asui Vaasassa. Hänen veljensä kaatui Oulun valloituksessa. Eero Nelimarkka avioitui 31.12.1918 alahärmäläisen Saima Alaviitalan kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista [[Tuomas Nelimarkka | Esko Tuomas Nelimarkka]] (1925-1997), joka jatkoi isänsä jäljillä taidemaalarina ja pohjalaisten lakeuksien kuvaajana. <ref name="NM"/>. Myös '''Eero Jaakko Nelimarkka''' (1919-1941) tunnettiin taitavana maalarina ennen kaatumistaan. Pariskunnan ainoa tytär '''Katri Helena Lindholm''' (1921-1983) opiskeli isänsä tapaan taideteollisessa korkeakoulussa. '''Juha Antti Elias Nelimarkka''' (1923-1990) opiskeli diplomi insinööriksi ja perusti myöhemmin Metsoon yhdistyneen Neles Oy:n 1956. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metso.com/fi/corporation/about_fin.nsf/WebWID/WTB-090520-2256F-0754D?OpenDocument | Julkaisija= Metso Oy | Nimeke = Metson historia | Viitattu =1.4.2013}}</ref>.
 
Vapaussodan vuosina Nelimarkka asui Vaasassa. Hänen veljensä kaatui Oulun valloituksessa. [[Jalmari_Ruokokoski|Jalmari Ruokokosken]] kehotuksesta Nelimarkka osallistui tri [[Thorsten Renvall]]in [[Lapin jääkäripataljoona]]n mukana [[Petsamo]]n taisteluihin saaden ansioistaan VR 4. kunniamerkin.<ref name="stv, s. 88">Suomen taiteen vuosikirja 1943, s. 88</ref>
 
===Läpimurto Helsingissä===
Rivi 46 ⟶ 44:
===Paluu lakeuksille===
 
Vuonna 1928 Nelimarkka osti tontin Alajärven, Pekkolan kylästä ja rakennutti paikalle [[Taitekatto| mansardikattoisen]] huvilan, jonka perusosa valmistui 1932. Vuonna 1940 hän rakennutti [[Alahärmä]]än itselleen pienen maalausmajan. Tässä vaiheessa Nelimarkka ryhtyi erikoistumaan [[Etelä-Pohjanmaa]]n ja sen ihmisten kuvaamiseen.<ref name="stv, s. 93">Suomen taiteen vuosikirja 1943, s. 93</ref>. [[Jalmari_Ruokokoski|Jalmari Ruokokosken]] kehotuksesta Nelimarkka osallistui tri [[Thorsten Renvall]]in [[Lapin jääkäripataljoona]]n mukana [[Petsamo]]n taisteluihin saaden ansioistaan VR 4. kunniamerkin.<ref name="stv, s. 88">Suomen taiteen vuosikirja 1943, s. 88</ref>
 
Vuonna 1945 perustettiin '''Nelimarkka-Rahasto [[Säätiö|säätiö]]'''. Säätiön muita perustajia olivat mm. professori [[J. A. Hollo]], [[Ragnar Ekelund]], [[Sulho Ranta]], [[Ludvig Wennervirta]] sekä hänen poikansa [[Diplomi-insinööri|DI]] Antti Nelimarkka. Rahaston tehtävänä on vaalia tehtävä oli taiteilijan tuotantoa ja elämäntyötä sekä tukea suomalaista kuvataidetta keräämällä taidetta. Taiteilija lahjoitti säätiölle 22 teosta, jonka turvin oli mahdollista ostaa taiteilijan isän kotitila ja kunnostaa siihen kuuluvat rakennukset. Vuonna 1964 kivinavetan paikalle rakennutettiin [[Hilding Ekelund|Hilding Ekelundin]] piirtämä [[Nelimarkka-museo]], johon sijoitettiin Nelimarkka-rahaston keräämät taidekokoelmat. Museon piirissä toimii edelleen [[Taiteilijaresidenssi|taiteilijaresidenssi]] sekä järjestetään taidekursseja. Säätiön kokoelmiin kuuluu mm. [[Viggo Wallensköld]]in, [[Teemu Mäki|Teemu Mäen]] ja [[Kimmo Kaivanto|Kimmo Kaivannon]] taidetta. Nelimarkka-Rahaston säätiön pitkä-aikainen puheenjohtaja on Antti Nelimarkan tytär [[Taiteen_tohtori|taiteen tohtori]] [[Riitta Nelimarkka]].<ref name="NM"/>